Niin se vain kesä meni ihan liian nopeasti ja syksy saapui! Viime vuonna tähän aikaan alkoi olla ne hetket käsillä, kun meidän Pionit lähtivät valloittamaan maailmaa ja omia kotejaan ja ihmisiään :)
Suunnitelmissa oli, että tähän aikaan tänä vuonna Unna olisi jo saanut vauvansa ja Saaga astutettaisiin tässä pikkuhiljaa (tai siis olisi jo astutettu ja vauvojen piti syntyä...)
Mutta mikäänhän ei ole tässä kasvatuksessa niin varmaa kuin epävarma!
Unnan viimeinen kiima oli viime vuoden lokakuussa. Sen jälkeen tyttö on pitänyt tassunsa hyvin tiukasti ristissä! Saaga oli pillereillä toistuvien kiimojensa ja niistä johtuvan syömättömyyden vuoksi. Pillerit lopetettiin juhannuksena. Sen jälkeen ei merkin merkkiä kiimasta!
Unnan suhteen olin jo melkein luopunut toivosta!
Tytöllähän oli tuossa kevättalvella lievä tulehdus ja siinä yhteydessä sitten eläinlääkärin kanssa neuvoteltuani jouduin vaihtamaan Unnan suhteen jo poikaystäväsuunnitelmiakin. Suositus kun oli, että mikäli tyttö enää koskaan juoksee viedään rouva nuoren ja viriilin kollin luokse (tai sellaisen joka astuu varmasti) että ei juoksisi ns. "tyhjänä". Kuulemma olisi lisännyt huomattavasti kohtutulehduksen riskiä olla astuttamatta tai ottaa mitään riskejä! No eipä kuulunut Unnalle kiimaa ei! Oikeastaan olin jo päättänyt leikkauttaa rouvan, koska toisaalta miksipä ottaa riskejä kohtutulehduksista tai sen sellaisista jos ei kerta juostakaan! No hyvä etten leikkauttanut :)
Pari viikkoa sitten rouva aloitti kiiman! Oikein äänekkään ja sellaisen joka vie jalat alta! :) No ei sitten muuta kuin poikakaverin omalle ihmiselle viestiä, että vieläkö huolivat meidät kylään! Ja kyllähän toki huolivat :) Unna vietti Hemmon kanssa pari rakkauden täyteistä vuorokautta. Kiitos Mirja Unnan hyvästä hoidosta :) Ja meillä on nyt sitten sormet, varpaat ja hännät sun muut ristissä, että näistä lemmenöistä tulisi tulosta ja meillä olisi vihdoin marraskuussa vauvoja! Vielä viikko pitäisi ainakin pysyä Unnan masukarvoista erossa ennen kun pystyn sanomaan juuta enkä jaata :) Ainakin Unna käyttäytyy hyvin samalla tavalla kun edellisen kerran vauvoja odottaessaan :)
Karvatkin Unna päätti kasvattaa vihdoin tuossa kesän mittaan. Tähän asti tyttö kun on ollut melko naku!
Lemmenhetkistäkin on meillä todisteita :) Kuvan on ottanut Hemmon oma ihminen Mirja :)
No eipä siinä sitten kaikki! Olemme odottaneet Saagan oman ihmisen Arjan kanssa hartaasti, että Saaga vihdoin aloittaisi kiiman! No sehän sitten tietysti aloitettiin heti perään Unnan jälkeen! Viime sunnuntaina ajelimme Arjan ja Saagan kanssa kohti Turkua ja veimme Saagan poikakaveriaan Oskaria katsomaan :) Saaga ei siellä paljoa aikaillut ja antautuikin lemmen pauloihin heti samana iltana! :) Tämä taisikin olla ihan oikea rakkaussuhde, niin antaumuksella Oskari hoisi tyttöystäväänsä! Kiitos Katja Saagan oikein hyvästä hoidosta! :) Oskarin omassa blogissa on kuvia lemmenparista! Tiistaina Saaga kotiutui ja taisi olla molemmilla vähän suru puserossa, kun kummankin kotona lauleltiin vähän lemmenlurituksia ja etsittiin kaveria! Saagan omasta blogista voi käydä myös katsomassa Saagan ja Oskarin kuvia ja Saagan kuulumisia!
Joten nyt meillä sitten jännätään vauvauutisia oikein kaksin verroin! :) Ja kyllä näitä on odotettukin! :D
Näin helliä hetkiä Oskari ja Saaga viettivät. Kuva Katja Gröning
Muuten kotona on oikein rauhallista :) Tai no rauhallista on ehkä vähän huono sana kuvaamaan meidän menoa! Kun vihdoin illat on pimentyneet ja viilentyneet... Taas on syysrallikausi aloitettu! On siinä menoa ja meininkiä kun meidän lauma ottaa ja rallaa peräkanaa olkkarista eteiseen, eteisestä työkkäriin ja siitä taas olkkarin kautta makuuhuoneeseen!