maanantai 24. helmikuuta 2014

10,5-viikkoa isoja rallikissoja!

10,5 ja puoli viikkoa on ohitettu ja vauvat täyttävät pian 11-viikkoa! Enää parikymmentä päivää jäljellä pienten kanssa. Aivan uskomatonta! Tuntuu, että ihan vasta eilen pienet syntyivät ja totesin, että kun pienten on aika lähteä omiin koteihin talvikin kääntyy kohti kevättä!

Eletään siis Helmikuun viimeisiä päiviä tänä vuonna. Riihimäellä on ollut tänään 6, melkein 7 astetta lämmintä! Huomenna, jos on vielä yhtä lämmin pienet pääset töistä tultuamme hetkeksi parvekkeelle (lasitetulle) katselemaan maailmaa! 

Kaikki on sujunut mukavasti. Hieman yhtenä iltana pienillä oli massut vähän löysällä ja kaikki olivat naatteja. Taisto ja Olle oksensivat kumpainenkin, mutta jo parissa tunnissa se oli takana ja kaikki rallasivat entistä tahtia. Sen jälkeen jauheliha ei maistunut pariin päivään, joten epäilenkin annetun jauhelihan olleen jotenkin huonoa. Vaikka siis ihan pakkasesta se oli suoraan vauvoille sulatettu ja tarjottu, eikä meillä kauaa lihan anneta "vanheta" esillä. 

Toistaiseksi vauvat ovat kiltisti maistaneet kaikkia eteen kannettuja ruokia. Tästä en tosin uskalla luvata mitään! Ensimmäisen pentueemme Saaga söi meillä ihan mitä tahansa hyvällä ruokahalulla, mutta heti kun muutti omaan kotiinsa alkoi nirsoilemaan minkä ehtii! Sitten taas pikkusiskopuolensa Helmi oli meillä nirsoakin nirsompi, jota sai kantaa ruokakupille useaan otteeseen aina. No tytöt asuvat samassa kodissa ja Helmi syö melkein mitä tahansa kiltisti mitä mamma antaa! ;) Joten en lupaa pienten ruokavaliosta mitään varmaa! Meillä on syöty kaikkea ;)

Pienillä on hauskasti omat luonteensa :) Taisto ei oikein tykkää jäädä yksin ja jos unohtuu yksin tai leikittäisi muiden unien aikaan poika kiljaisee kuuluvalla äänellä seuraa! Unna ja Enni kiltisti vieläkin kipittävät tarkistamaan, että mikä pojalla oikein on hätänä... Sitten kehrätään niin maan kamalasti ja selvästi ollaan itseensä tyytyväisiä ;) Olle (ent. Urho) on oikein sylikissa! Poika rakastaa olla sylissä, vieressä, lähellä ja pussailla! Rukki lähtee molemmilta pojilta helposti käyntiin nykyään :) Olle on muuten sellainen vähän rämäpää, mutta todella kiltti! Taisto ja Olle pääsevät samaan kotiin! Se on hienoa, sillä juuri nämä pojat tuntuvat hakeutuvat aina samaan kasaan nukkumaan :)
Vili on edelleen sellainen Vilperi, vilistäjä! Todella ihmisläheinen ja utelias! Kaikkea pitää haistella ja tutkia! Aivan mahdottoman ihana (ja karvainen) pusupoika! Rukki on välillä hukassa, mutta kyllä tältäkin pojalta kehruu lähtee kun siltä tuntuu! Sitten on Nuuti! Voi Nuutia! Nuuti on koko ajan ja aivan kaikessa mukana! Poika rallaa ja bailaa ja edelleen yrittää painia kanssani! Onhan se nyt talon suurin otus kaadettava vielä! Pojalla on myös mielipide aivan kaikkeen, leikkiessä kuristaan, yksin jäädessä huudellaan, jos tapahtuu jotain pojan mielestä ikävää niin sitten mäkätetään. Aivan täydellinen kissa tulevalle kodille Marialle! Nuuti on myös ottanut oppi-isäkseen meidän Nupun ja ne jotka tuntee Nupun tietää, että Nuppu on Kissa isolla K:lla ja sanonta "älä usko Nuppua, Nuppu huijaa" on aivan tuttu! ;) Nuppu on siis Marian äidin kotitilalta haettu ja erittäin tuttu (ja rakas) kissa myös Marialle. Sitä saa mitä tilaa, eikös se niin mene? ;)

Viimeisimpänä, muttei missään nimessä vähäisimpänä on meidän Iina! Iina (nimi kääntyi jo tuossa iltana eräänä Piinaksi...) Neiti on sellainen räntäntänttä! Rallikissojen kruunaamaton kuningatar! Iina mäkättää kun tahtoo lelun, Iina huutelee, kun jää yksin, Iina komentaa lähes kaikessa... Iina pistä hantiin, jos ei tahdo jonkin asian tapahtuvan ja osaa sihistä hienosti isoille kissoille jos tuntee kokevansa vääryyttä! Mutta sitten Iina käpertyy viereen nukkumaan, tulee haistelemaan naamaa ja pussaa, kehrää kuuluvalla äänellä ja söpöilee aivan urakalla! Iina menee surutta väliin, jos tahtoo jotain aikuisilta kissoiltamme ja käyttää sumeilematta hyväkseen isosisko-Ennin kainaloa ja suojelua tehdäkseen mitä tahtoo! Siis aivan täydellinen kissa meille! Kuin meille tehty :) Tytössä on jotain niin tuttua ja turvallista! 

Painot on nyt 1600-1685g, eli todella tasaisesti mennään. Ja saattaa vaihdella ihan päivittäin, että kuka on pentueen painavin! Taisto on tosin ottanut todella kovan loppukirin ja olikin tänään painavin punnituksessa! :) Taiston alun ongelman syystä ei koskaan ehkä saada täyttä varmuutta. Pelkäsin hetken pojalla olevan lattarinta. Yksi sellainen on kuitenkin ollut aivan lähisuvussa, mutta rinta ei kuitenkaan missään hetkessä ole ollut lattana. Eikä pojalla ole ollut lattarintaisen tyypillisiä oireita. Toistaiseksi ainut mitä pojalla löytyy on, että tällä hetkellä rinta on leveämpi kuin muilla pennuilla. Mutta ei sekään merkittävästi ja toisaalta Taistolla on kyllä kaikki muutkin luut suuret ja vahvat ja leveät. Voipi olla, että syytä tähän ei koskaan löydy. Tästä syystä kuitenkin pentueen pojat menevät lemmikkikastraateiksi ja katsomme Iinan kanssa sitten aikanaan kasvatusta eteenpäin. En tahdo ottaa riskejä ja tahdon seurata tarkasti mitä asian kanssa tulee! 

Nyt kuitenkin jatkamme vielä hetken meillä ralliharjoituksia ja nautimme pienten seurasta :) En ymmärrä miten jotkut kokevat pienten olevan "rasittavia" ja ihanaa, että ne lähteävät omiin koteihin. En ymmärrä ollenkaan! Mahtavaa seurata yrittämistä ja jopa niitä erehdyksiä. Ihanaa, kun kotona on menoa ja meininkiä ja en luopuisi yhdestäkään! No kaikilla on ihanat kodit tiedossa, joten siitä en ole ollenkaan huolissani :)

Lopuksi vielä koko kissaperhe! Löysin vauvat ja molemmat tytöt sängystämme yhtenä iltana! Tämä on harvinainen näky, sillä Unna todella harvoin päästää vauvoja enää massukarvoille!






keskiviikko 12. helmikuuta 2014

Rallikissat jo 9-viikkoa!

Niin se vaan aika kuluu! Vauvat täyttivät tänään 9-viikkoa ja kävimme ekkulääkärissä vierailemassa ensimmäisillä rokotuksilla :) Reissu sujui hyvin, mitä nyt kaikilla oli jalkoja mahanalus täynnä... Mutta pieniä pistoksia vauvat eivät juurikaan edes huomanneet ja muutenkin antoivat tutkia itsensä kyllä nätisti! Kaikki hyvin, reippaita kissanalkuja!

Vauvat ovat nyt pari viikkoa rallaanneet koko asunnossa. Ovet ovat auki yötä päivää ja pikkuhiljaa pienet ovat alkaneet tottua meidän rytmiimme. Öisin jopa nukutaan! Ensimmäisinä öinä piti hieman kokeilla josko siellä sängyssä pitäisi kuitenkin tappaa niitä "sänkyhiiriä" (siis käsiä ja jalkoja) ja rallata muutenkin kavereiden kanssa, mutta nyt siitäkin pahasta tavasta on päästy eroon :) Useampana yönä sängstä löytyy sekalainen kasa pieniä kissanalkuja ja tietysti pari aikuistakin. Alkaa olla hieman ahdasta ;)

Ruoka maistuu edelleen pienille hyvin. Nuutilla olisi aina ruoka-aikaan parempaa tekemistä ja pojan saakin kantaa usempaan otteeseen lautasen ääreen. Tietysti kaikki pienetkin äänet ja tapahtumat kiinnostavat pientä miestä ja siinä vähän se ruoka tahtoo unohtua...

Päivisin vauvat eivät ole saaneet mitään tuhoja aikaan (koputetaan puuta) ja kun tulemme töistä kotiin alkaa sellainen ralli, että oksat pois! Siinä rallaa 5 vauvaa ja 6 aikuista... Myös Nuppu on löytänyt uuden nuoruutensa ja poika viilettää asunnossa vauvojen kanssa kuin itsekin olisi pieni vauva! Myöskin vauvojen ruokakipolle pitäisi päästä samaan aikaan vauvojen kanssa syömään... Nuppu on selvästi onnellinen, että kerrankin voittaa jotkut painissa ;)

Myös vauvojen emo Unna on alkanut pikkuhiljaa taas kasvattamaan turkkia. Aika luuskalle tuo vieläkin näyttää, mutta ainakin paino on lähes jo palautunut entiselleen :) Unna leikataan myöhemmin tänä keväänä. Isosisko (keinoemo) Enni on lihonnut vauvojen aikana! Noh, ensin tyttö leikattiin, sitten neito kehitti itselleen kastraattina valeraskauden ja nisätulehduksen. Sitten meni massu sekaisin antibiootista ja sen jälkeen syntyi vielä vauvat! Ja voitte arvata mitä se tekee kastraattitytölle kun vaan makaa Unnan ja vauvojen kanssa pesässä... Yritimme toki aktivoida Enniä kaikin tavoin, mutta kun koko elämäntehtävä oli pentuhuoneessa vauvojen kanssa niin katsoimme parhaimmaksi antaa periksi. Nyt sitten tyttö saa rallata pentujen kanssa ja rajoitamme neidon syömisiä. 300-500g saa mielestäni paino tippua :)

Uudet kuvat pienistä huomenissa. Tänään pienet saavat rauhassa toipua lääkärireissun ja ensimmäisen rokotuksen tuomasta väsymyksestä.

Lopuksi vielä pari viikkoa vanha yhteiskuva vauvoista! Tästä pentueesta sellainen on harvinaisuus ;)