Pientä elämää jo 2-viikkoa ja myös näyttelykuulumisia

Ihan ensiksi tahdon onnitella Pioni-pentueen Velmua (Nenukan Raspberry Charm). Velmu valmistui tänään Turussa Premioriksi! :) Onnea Velmulle ja koko Velmun perheelle! Myös Ruusu-pentujen isä Hemmo (Mototassun Viehkeä Veijari) on tänään ollut näyttelyssä ja saanut sertinsä. Hienosti lisäksi poika sai tuomarin erikoismaininta ruusukkeen, jonka tuomari oli tuonut pojalle henkilökohtaisesti! Taisi poika viedä tuomarin sydämen ;) Onnea Mirjalle ja komealle Hemmolle!

Mukava olisi näyttelyssä käydä tuttuja katsomassa, mutta en tahdo tuoda kotiin mitään pöpöjä sieltä joten välistä jää!

Täällä kotona vauvat täytti torstaina 2 viikkoa! Silmät on avautuneet ja maailmaa katsellaan uteliain silmin. Kävelyharjoituksen on aloitettu, istumaan opittu ja omia sekä vähän kaverinkin tassuja pestään suurella uteliaisuudella! Unna-mamman masukarvoilta kuuluu tyytyväinen hurina, kun vauvat ovat tisulla.

Samalla tavalla kuin viime seitsikon kanssa ei maito ihan ole riittänyt enää kasvuun saakka, joten pienet ovat saaneet päivittäin vähän lisäruokaa. Tai siis kaikki muut paitsi Ressu-poika jonka paino menee ihan omilla käyrillään ilman mitään lisäruokia... Pikkuisen parilla pienellä simmut rähmi avautumisen jälkeen ja keskusteltuani eläinlääkärin kanssa päätettiin, että oli parempi aloittaa tipat näillä joilla silmät vaivasi. Nyt on silmät kirkkaat ja maailmakin on taas mukava paikka.

Unna on kyllä ollut aivan ihana huolehtiva emo. Tosin nyt jo päivittäin tyttö käy katselemassa tuolla oven toisella puolen kavereita ja Nepo vietää täällä pentuhuoneen puolella mielellään aikaa kun minäkin olen täällä. Ihanan rauhallisesti Nepo taas seuraa pienen matkan päästä pienten ja Unnan touhuja. Välillä Unna käy puskemassa Nepoa ja Nepo vähän pesee Unnaa. Pieniä on haisteltu valvotusti. Ilman valvontaa Nepo ei vielä huoneeseen saa toki jäädä! Meidän ihana laumanjohtaja :)

Kolme pienistä on alustavasti varattuja. Molemmat kilpparitytöt Helmi ja Karkki ja punainen Ressu-poika. Parin viikon päästä pieniä tullaan katsomaan ja sitten tietää onko näille kolmelle jo löytynyt omat kodit.

Kotisivujen pennut-välilehden kautta taas uusia kuvia. Lopuksi vielä meidän kasvava kasa! Pienet näyttää jo nyt niin isoilta :)

1 viikko ylitetty

Ensimmäinen viikko on takanapäin. Tai siis no pari päivää jo ylikin! Kaikki pienet ovat kasvaneet hurjasti. Toki painoa voisi olla enemmän, jos pieniä olisi taas vaan 4, mutta olen kyllä todella tyytyväinen pienten painonnousuun. Unna viettää pesässä aikaa tunnollisesti ja ruoka maistuu. Pienestäkin vinkaisusta mamma käy katsomassa ettei mikään vaan ole vikana! :)

Nämä ovat siitä jänniä pentuja, että kenelläkään ei oikein tunnu olevan sitä ihan "omaa" tisua. Usein pennut valitsevat sen oman nisänsä ja siitä syödään sitten sen jälkeen. Edellisessä pentueessammekin oli näin, mutta nämä ottavat ahnaasti sen mikä nenän eteen sattuu. Ehkä siksi painotkin nousevat hyvin samaa tahtia :) Pienin painaa tällä hetkellä 240g ja suurin 280g.

Silmät alkaa avautumaan ja puolet pienistä katselee jo maailmaa suurilla sinisillä silmillä :) Joten 1vko kuvat ovat aika pimeitä ja niitä ei ole montaa. Tähän aikaan vuodesta ei tuota luonnonvaloa ole kovin montaa tuntia päivässä ja se ei ole kovin kirkasta. Salamaa en käytä nyt ettei se käy juuri avautuviin herkkiin silmiin :) Kuvat kuitenkin on julkaistu kotisivuilla ja pennun kuvan näkee klikkaamalla pennun nimeä. "Työnimet" pennuilla myös on, mutta ne varmasti muuttuvat sitä mukaa kun vauvat löytävät omat ihmisensä :)

Unna on ollut heti synnytyksestä saakka oma ihana kehrääväinen huomionkipeä itsensä! Kovasti tytöllä on asiaa, kun pitkän työpäivän jälkeen tulen tänne vauvahuoneeseen viettämään rouvan kanssa aikaa ja katsomaan pieniä. Ja silittää ja pussailla pitää ihan kamalasti! Sitten rouva komentaa äiskän pesän viereen istumaan, kiepsahtaa pentujen viereen ja kun pienet mönkivät masukarvoissa Unna kehrää onnellisena ja äiskän pitää silittää mammaa! :)

Välillä mamma käy jaloittelemassa tuolla toisella puolen ovea ja siinähän on heti vastassa meidän muut kissat. Jos vähän näkisi kurkistaa, että mitä siellä hassun hajuisessa huoneessa oikein tapahtuu! Nepo on käynyt taas valvotusti vähän kurkistamassa. Nepon Unna ottaa hurjasti puskien vastaan huoneeseen ja odottaa sitten Nepolta hellää pesua :) Nepo tahtoisi hoitaa vauvoja, mutta en päästä poikaa pesän lähelle tai vauvoihin käsiksi. Kyllä niitä ehtii vielä hoitamaan! Nupun ja Ennin mielestä Unna taas on hurjan pelottavan hajuinen. Oikeastaan ihan vieras kissa ja Unnalle pitää sihistä ja ehkä vähän tassullakin kokeilla, että kukas tätö se taas olikaan! Molempia kuitenkin kiinnostaa ihan kamalasti mitä täällä työhuoneessa tapahtuu ja Enniä oikeastaan vähän harmittaakin, että äiskä katoaa oven taakse. Joten tyttö makoilee eteisen lattialla aivan litteänä ja tarkkailee oven alta pienestä raosta huoneen tapahtumia!

Mahtaa pienten äänet olla mielenkiintoisia, sillä pentupesään ei ovelta näe mitenkään. Muutenkin siinä on kangas edessä, että lämpö pysyy pesässä! :)

Lopuksi vielä tyytyväinen mamma pienten kanssa pesässä! Vauvat näyttää nyt jo niin kovin suurilta verrattuna syntymähetkeen! Kohta ei Unnaa taas näe enää pienten alta! :)

Vauvantuoksuisia terveisiä

Miten nopeasti sitä rakastuu ja kiintyykään näihin pieniin otuksiin? Tänään pienet vähän "läähättivät" ja heti lähti puhelua Unnan kasvattajalle, että onko siellä koskaan tapahtunut niin. Ei meillä edelliset vauvat läähättäneet mihinkään päin! No kyllähän sen toki toisaalta arvasi, että tämä on normaalia. Mutta entäs jos ei olisikaan ollut? Se olisi ollut kamalaa!

Vauvat ovat nyt 5 päivän ikäisiä ja ensimmäiset kehruut on kuuluneet pesästä jo pari päivää sitten. Taas löydän itseni stressaavan ja kiireisen työpäivän jälkeen istumasta pentupesän viereltä ja huomaan miten kaunista on katsella tätä elämän alkua! :) Kummasti huolet kaikkoaa ja sydämeen leviää leveä hymy!

Toki meidän "isot" kissatkin saavat ja ansaitsevat ihmis-äiskän huomiota. Nämä pienet kun vielä oikeastaan tarvitsevat eniten emoaan. Kasvattajan tehtävä tässä vaiheessa on pitää huoli siitä, että emo saa tarpeeksi ravintoa, vauvat kasvavat ja ovat pontevia. Sekä seurata muutenkin, että kaikki on hyvin.

Ihanan ihmisläheisiä ovat nämäkin Unnan pennut. Kun pienen nostaa syliinsä, tai laittaa käden pentupesään pienet pökkivät päätä kättä vasten ja nauttivat silityksistä selvästi. Mutta on silti ihana istua sohvalle ja nostaa jalat ylös, kun Nukis, Nepo tai Nejo (tai nykyään jopa Nuppu, poika alkaa tulla vanhaksi...) kiipeää syliin kehräämään ja nauttimaan silityksistä. Tai kun heti herättyäni Enni rakastaa hurjasti huristen ja toivottaa päivän alkaneeksi!

Unna on osoittautunut taas kerran huolehtivaksi ja rakastavaksi emoksi. Vauvojen painot on nousseet ripeämmin, kuin edellisen seitsikon ja Unna kehräilee tyytyväisenä pentupesällä kun vauvat taistelevat paikasta siinä parhaalla tisulla. Ihanaa, kun on emo jonka kanssa ei tarvitse huolehtia vauvoista. Tietysti Unna käy välillä jaloittelemassa tuolla oven toisella puolen ja katsastamassa paikat. Varsinkin Nepon huomio on Unnalle taas todella tärkeää. Onhan toki tärkeä asia, että lauman johtaja - Nepo - hyväksyy vauvat osaksi meidän laumaamme taas vähän päälle 3kk ajaksi.

Yksi tytöistä on tällä hetkellä alustavasti varattu ja seurailemme hetken miten tyttö kehittyy. Lisäksi punainen poika on katsastelun alla. Kaikki vauvat ovat kyllä nättejä pieniä norskinalkuja. Kiva nähdä miten kehittyvät!

1vk kuvat tulevat kotisivuille lauantaina. Töiden jälkeen on jo niin kovin pimeää, että otan mieluummin kuvat päiväsaikaan. Nimet on kuitenkin jo julkaistu. Nämä pennut on nimetty kauniiden ruusujen mukaan.

Voiko tästä näystä tulla muuta, kuin hyvä mieli?

Väsynyt ja onnellinen :)

Unna päätti tällä kertaa hoitaa synnytyksen aivan toisin kun viimeksi! Viime kerralla tytön levottomuus ja esisupistelut kesti tasan 2vrk ja sitten kaikki 7 puskettiin ulos vrk 66 alta 3 tunnin ja siinä pidettiin välissä taukoakin!

Tällä kertaa vauvat tuli vrk 65. Levottomuus alkoi tasan klo 04.00 ja sen jälkeen ei äiskän annettu nukkua. Lapsivesi tuli 10.00 ja ensimmäinen supistus vasta melkein 1,5h myöhemmin. Ensimmäinen vauva syntyi paria minuuttia vaille 12 päivällä ja viimeinen 18.51. Ja saldona siis se sama tuttu 7 :) 

Unna teki taas tyttövoittoisen pesueen. Ensimmäisenä syntyi kaunis ruskeatäplikäsvalkea (n 09 24) neitonen, sen jälkeen maailmaan ponkaisi mustavalkea (n 09) tytöntyllerö. Kolmantena maailmaa valloitti kilpikonnatäplikäs neitokainen (f 09 24) punaista tältä tytöllä on toinen takajalka, toisessa olkapäässä ja muutenkin vähän jokapuolelta. Neljäntenä ponkaisi meidän "kiintiöpunainen" punatabbyvalkea (d 09 22) joka siis on myös suurin pentu. Viides vauva on myös ruskeatäplikäsvalkea kaunotar (n 09 24) ja kuudentena saimme maailmaan "Enni-kilpparin" eli kilpparivalkean tytön (f 09) hauskasti on tytöllä toinen puoli naamaa punainen ja toinen musta. Vihdoin seitsemäs vauva oli toinen poika. Tämäkin ruskeatäplikäsvalkea (n 09 24).

Unna vaikuttaa onnelliselta ja omistautuvalta emolta taas kerran! Vauvat on kaikki löytäneet tisut :) Nyt sitten peukut pystyyn, että pääsemme taasen näiden ensimmäisten kriittisimpien päivien yli ja kasvattaja voi alkaa hengittämään vähän vapaammin! ;)

Hemmolle vielä suuren suuret suukot ja silitykset! <3

H-hetki lähestyy!

Vajaa viikko (toivottavasti) jäljellä H-hetkeen. Nyt on ollaan vuorokaudella 61 ja maha senkun kasvaa!

Itseasiassa näin jo painajaisia viime viikolla, että pentuja vaan tuli ja tuli ja ne ei loppuneet ollenkaan! No onneksi niin ei käy :) Maha on kuitenkin aika tasainen joten sillä 6-8 veikkauksella ollaan vieläkin liikkeellä. Painoa on tullut 2,4kg ja mahan ympärys melkein 60cm. Tämän näkemäni painajaisen jälkeen sitä lopetti itse jännittämästä pentumäärää ja nyt odotellaan synnytystä hyvillä mielin! :) Vielä olisi 3 päivää töitä edessä. Torstain ja perjantain vietän sitten mammalomaa ja keskiviikkonakin tänne tulee hyvä ystäväni vahtimaan mamman liikkeitä!

Ruokahalu Unnalla on edelleen hyvä ja mamma on aivan rauhallinen. Esisupisteluthan alkoi viimeksi melkein 2 vuorokautta ennen varsinaista synnytystä. Toivottavasti nyt tapahtuisi asiat vähän nopeammin, se oli Unnalle aika rankkaa. Itse synnytys oli nopea tapahtuma. Täytyy siis toivoa, että nytkin menisi kaikki hyvin ja suht ripeästi.

Unna muuttaa tänään omaan "yksiöön" eli pentuhuoneena toimivaan työhuoneeseen. Unnalle on mukavampi olla, kun rouva saa olla rauhassa. Selväsi vähän muiden leikit ja lähentely-yritykset ärsyttää mammaa! Lisäksi ruokamääriä on helppo seurata kun mamma viettää omassa huoneessa aikaa. Toki Unna saa käydä jaloittelemassa ja moikkaamassa kavereita tässä vielä alkuviikon kun niin tahtoo! Synnytyspesän laitan kokoon myös ja sitten ollaan valmiita :) Keskiviikkona muutan mamman kanssa työhuoneeseen nukkumaan :)

Peukut pystyyn, että kaikki menee hyvin ja seuraavat päivitykset kun meillä on jotain kerrottavaa!

Vielä tältä päivältä masukuva :)