14-viikkoa meni niin nopeasti!

Niin se vaan kesä kääntyi syksyyn ja ensi viikolle on luvattu koko Suomeen lumisateita! Tuntuu, että vasta oli Heinäkuun puoliväli lähestymässä ja odotin pieniä syntyväksi. Nyt vauvat ovat jo ihan isoja ja osa on muuttanut uusiin koteihinsakin!

Viime keskiviikkona pienille tuli täyteen 14-viikkoa ja torstaina lähti sitten Elle omaan kotiinsa. Elle valloitti heti ympäristönsä ja tutki koko asunnon perinpohjaisesti! Tyttö myöskin rallasi ja oli aivan oma itsensä! Ellen kanssa samassa kodissa asuu tytön isosisko Nenukan Sweet Sonata, eli kotoisammin Maisa. Maisa oli vähän ihmeissään tuosta uudesta räpinkäisestä! Pikkaisen piti sihistä ja murista ja vähän taisi Maisaa uusi kaveri pelottaakin! Kuitenkin sain viestiä jo perjantaina iltapäivästä, että siellä rallataan täyttä häkää. Joten ystävystyminen ei todellakaan vienyt pitkään :) Oikein paljon hyviä kissanpäiviä sinne molemmille "mummin tytöille"! Maisa muuten myös käkättää linnuille ja oraville, joten kyllä tuota käkätystä tulee Unnankin puolelta, vaikka tyttö ei sitä itse harrastakaan ;)

Eilen lauantaina kaappasin Aatoksen ja Tassun kuljetuskoppaan ja käänsin auton nokan kohti Turkua. Matka meni mukavasti, kumpikaan vauvoista ei kärsinyt mistään pahoinvoinnista. Ainoastaan Aatoksella oli "tyyyyylsääää, joko ollaan kohta perillä?". Aatoksen kotona odottikin sitten kissakavereina Oskari-iskä, Armas ja Onni. Aatos (ja Tassu jaloitteli vierailun ajan myös) lähti heti tutkailemaan uutta kotiaan häntä pystyssä ja turhiin sihinöihin tai tassunojennuksiin Aatos vastasi puskemalla vimmatusti. Myös silloin piti puskea, jos varsinkin Armaan silmä vähän vältti... Oskari oli vähän hämillään onko tuo hyvälle tuoksuva kaveri nyt tyttöystävä vai pentu (taisi Unnan tuoksut muistua mieleen), mutta hellästi Oskari pesi poikaansa :) Illan mittaan sain viestiä, että poika on kotiutunut hyvin ja isot pojatkaan Onnia lukuunottamatta eivät ole ihan niin hämillään enää uudesta kaverista. Tosin Aatoshan maukuu jos jää yksin, mutta se on aivan normaalia :) Aatoksen ja poikien edesottamuksia voi jatkossa seurailla Mauskiksen blogista!

Sitten ajelimme vielä Tassun kanssa uuteen kotiin! Pihalla Tassu kuuli ensin haukkuvan koiran ja ohiajavan traktorin. Sitten mentiin sisään ja siellä tyttöä vastassa oli 4 sukupolvea kissasukulaisia! Oli todella mukava nähdä myös sitä puolta suvusta niin laajasti :) Eli Tassun kavereina on Suvipäivän kissalan tytöt. Laureline, Outolintu, Itonje, Epona ja Kastehelmi. Tassukaan ei paljoa sihinöistä tai tassutuksista välittänyt ja tutki koko asunnon kertaheitolla! Sitten leikittiin ja vähän otettiin jo päiväunetkin! Niin ja hurmattiin uutta "äiskää" rohkealla luonteella :) Myös koiruuden kohtaaminen oli mennyt ilman suurempia jännityksiä! Tyttö ei kyllä turhaan stressaile mitään elämässään! :)

Kyllä on kasvattaja-mamma ylpeä pienistä rohkelikoistaan :) Ikävä tietysti tulee, mutta kaikilla on hyvät kodit ja kuulumisia varmasti kuuluu usein! Tassua, Fiaa ja Aatosta näen näyttelyissäkin!

Tämä luopumisen aika on kuitenkin aina vähän haikeaa, mutta mukava toisaalta on että sitten on todella aikaa taas meidän aikuisille. Jotka ansaitsevat kyllä kaiken rakkauden ja huomion, ovat niin hienosti taas kasvattaneet pienet itsevarmoiksi kissoiksi joilla ei ole mitään huolta elämässä! (Paitsi Viivulla)

Kotona meillä rallailee siis vielä Fia ja Viiru. Fia lähtee uuteen kotiinsa ensi keskiviikkona. Siihen saakka rallataan vielä ihan täysillä! ;) Viirulla ei vieläkään ole omaa kotia, mutta tytön todella ujon luonteen vuoksi emme oikeastaan Viirua pystyisi vielä luvuttamaankaan. Viiru loukkais viime maanantaina uudelleen jalkansa (ei taaskaan murtumaa, ainoastaan venähdys) pelästyttyään liukuovea ja tyttö tipahti taasen kiipeilypuusta. Joten meidän on kyllä tarkkaan seurattava tytön luonnetta ennen kun uskallamme ajatellakaan Viirusta luopumista ja katsottava, että jalka on todella parantunut. Ikävä olisi luovuttaa se kauan odotettu pentu, joka sitten vaan piilottelisi ja pelkäisi kaikkea ympärillään. Nyt siis näyttää siltä, että ellei vastaan tule rauhallista kotia, joka on valmis antamaan Viirulle aikaa olla oma itsensä, tyttö jää meille kotiin ilahduttamaan meidän arkea. Seuraamme siis tilannetta erittäin tarkasti!

Lopuksi vielä meidän kaunotar ujopiimä Viiru (Viivu)

Pienet käkisijät

Meillähän ei oikeastaan kukaan kissoista käkise lintujen tai minkään muunkaan perään. No Nuppu joskus tosi harvoin, mutta Nuppu onkin ainoa kissoistamme joka ei ole vauvoille todellakaan mitään sukua (Nuppu on siis pitkäkarvainen kotikissa).

Unnan edellisissäkään pentueissa ei oikeastaan ole ollut yhtään "käkisijää" Eli käkättäjää, mutta nämä pienet ovat kyllä kunnostautuneet siinä kaikkien muidenkin edestä! Kameran kuvausäänelle (meidän Canon pitää melko kimeän piippauksen) käkistään, leluille käkistään, jos satun aivastamaan niin sille käkistään, ulkona lentäville linnuille käkistään ja oikeastaan varmuuden vuoksi vähän kaikelle! :)

Unna ei ole koskaan käkättänyt, mutta vauvojen iskä Oskari on kuulemma kova käkisemään linnuille ja oraville! Hauska nähdä miten pienet vivahteet periytyy iskänkin puolelta, eikä kaikki ole ainoastaan opittuja piirteitä! :D

Tässä käkättäjät huiskan perässä! Tassu, Fia, Aatos, Viiru ja Elle. (Ellellä sattuu olemaan suu kiinni, epätavallista ;) )

Viimeinen kokonainen viikonloppu...

Aika juoksee samaa tahtia, kun lehdet putoaa puista. Vauvat täyttivät viime keskiviikkona 13-viikkoa. Vauvat juoksevat myös, lujempaa ja korkeammalle! :) Ja samalla rallaavat myös meidän aikuiset kissamme! Neo on vähän jopa kiinteytynyt näiden pentujen myötä, kun jätkänpätkäkin on innostunut rallaamaan. (Kaikki edelliset pentueet on olleet Nejon mielestä vähän YÖK)

Aatos on jo ylittänyt 2kg, itseasiassa painoa on 2,2kg. Elle kiikkuu ihan 2kg alapuolella ja kaikki muut tulevat sitten lähellä perässä :) Kaikki vauvat ovat edelleen uskomattoman rohkeita, leikkisiä, puheliaita ja ihmisläheisiä :) Jopa Fian kanssa toimenpiteet on helpottaneet!

Luovutushetki lähestyy, meillä on viimeinen kokonainen viikonloppu tällä porukalla menossa. Vauvat ovatkin auttaneet "mummia" tänään kiitettävästi kaikessa. Vessojen pesussa, imuroinnissa (Dysonin kimppuun pitää HYÖKÄTÄ), lattioiden pesussa, lakanoiden laitossa, pyykin ripustuksessa ja oikeastaan melkein missä tahansa mitä olen tehnytkin. Nyt pienet nukkuvat reporankoina ja välillä vilkaisevat "mummi, ole hiljaa meitä nukuttaa".

Viimeisiä papereita luovutusta varten tulostelen tässä viikonlopun mittaan ja ensi torstaina lähteekin sitten Elle kotiinsa Keravalle. Lauantaina ajelen kohti Turkua ja vien Tassun ja Aatoksen uusiin koteihinsa ja sitten seuraavana tiistaina lähtee Fia Vantaalle. Kaikilla pienillä on kisukavereita ja Tassulla yksi koirakaverikin! Viiru jääkin sitten rallaamaan meidän laumamme kanssa. Ainakin hetkeksi ja vaikka ikuisesti, jos ei sopivaa kotia löydy :)

Eilen perjantaina kävimme vauvojen kanssa rokotuksilla, sirutuksella ja pentuetarkastuksella. Melkein kaikki vauvat antoivat hienosti tutkia itseään, tosin Fialla oli kuulemma tuhat jalkaa (tyttö ei tykkää olla paikallaan). Rokotuksetkin saatiin ja sirut laitettiin. Pienet saivat "puhtaat" paperit. Ei häntäknikkejä (ainakaan vielä, sehän voi kehittyä myöhemmälläkin iällä), ei napatyriä ja sydänäänet normaalit. Yleiskunto hyvä, iho, silmät ja limakalvot kirkkaat! Ainoastaan Viirua pelotti lääkärissä ihan kamalasti! Tytöllä taisi jäädä jalkavammasta pieni lääkärikammo, sillä Viiru olisi tahtonut olla vain minun lähelläni (kiipesi rintaani vasten huivin alle piiloon). Lopulta tyttö vähän rentoutui ja saatiin kunnolla tutkittua sekä hoidettua muutkin toimenpiteet. Mummin pikkuräpinkäinen :) Niin ja lääkärikäynnistä selvittiin ilman, että kukaan (lue Fia) yritti edes käyttää hampaitaan. Jotain on siis opittu! :)

Kotisivuille tulee huomenissa vauvoista uudet kuvat :) Tänään nautimme viimeisistä yhteisistä kiireettömistä hetkistä!

Lopuksi kuitenkin taasen ryhmäkuva meidän jo ihan isoista pienistä! Tästä pentueesta onkin saanut paljon ryhmäkuvia :)

PS. Nämä vauvat ovat olleet uskomattoman kilttejä! Tuossa juuri totesimme, että "voiko kissavauvat olla edes näin kilttejä" ilmeisesti voivat, tai sitten tosiaan se vaikuttaa että vauvoja on 2 vähemmän...

Kuvassa oikealta vasemmalle: Elle, Tassu, Fia, Aatos ja Viiru

Fia, Elle, Tassu, Viiru ja Aatos :)

12-viikkoa on mennyt niin nopeasti!

Niin se vaan tuli vauvoille viime keskiviikkona 12-viikkoa täyteen. Sehän olisi Kissaliiton virallinen ikä milloin vauvat saisi luovuttaa, mutta eivät nämä kyllä ihan vielä ole valmiita maailmalle! Joten saan nauttia vauvoista vielä parisen viikkoa, onneksi!

Kaikki kissavauvat ovat aina omalla tavallaan erityisiä! Niin myös tämä pentue. Vauvat ovat auttaneet minua suurimman surun yli ja vaikka ikävä valtaakin mielen vielä useamman kerran päivässä niin tiedän elämän jatkuvan :) Ovat nämäkin pienet ottaneet omat paikkansa "ihmis-mummin" sydämessä ja ikävä varmasti tulee ihan hirvittävä taasen kaikkia!

Myöskin pitenevät illat ja (miten muuten tuntuu, että työpäivätkin pitenee syksyllä?) viilenevä sateinen sää unohtuu kun pitkän ja raskaan päivän jälkeen tulee kotiin ja pienet ovat "mummia" vastassa meidän isojen kisujen kanssa :) Tietysti siinä ensin on blokattu Ellen yritykset karata käytävään... -Elle, kun maailma ei riitä! Ja kun saa kengät jalasta niin johan yksi Tassu on viemässä sukatkin jalasta! Tai Fia, joka puskee niin vimmatusti, että hyvä etten kaadu kumoon! Niin ja Aatos, jota pitäisi pussailla niin maan mahdottoman paljon, olenhan julmasti hyljännyt pikkumiehen koko päiväksi! Niin ja Viiru, meidän oma pieni Viiru, joka kehrää pienimmästäkin kosketuksesta ja käpertyy mamman syliin a-aa. (Yritä siinä laittaa kauppatavaroita kaappiin, vaihtaa kotivaatteita jne.)

Pienet ovat kasvaneet hurjasti. Aatos painoi 12-viikkois päivänään 1850g, Elle 1700g, Tassu 1650g, Viiru 1591g ja Fia on ottanut sisaruksiaan hienosti kiinni, 1515g.

Ruokailujen kanssa tosin olenkin sitten ollut vähän ihmeissäni. Elle syö aivan mitä tahansa, mikä tahansa ruoka on "nam, saanko lisää?" Fia myös mielellään maistelee kaikkea, vaikka broileri ja "ruskearuoka" onkin tytön lemppareita. Aatos tykkää selkeästi eniten lihasta, mutta syö kyllä muutakin. Tassu syö lihaa hurjasti muristen, mutta suostuu maistamaan muitakin ruokia :) Mutta Viiru, voi Viirua. Mitä tahansa teollista ruokaa laitan neidon eteen niin kysellään "eikö ole lihaa?" Viiru on kyllä aivan täysiverinen lihansyöjä! :) Kuivaruokia kaikki vauvat maistelee. Meillä on ollut tarjolla Power of Naturen ruokaa, Orijenia, Almo naturen kuivaruokaa (aikuisten, pikkukissojen ruuassa on maissia) ja sitten tietysti vielä Royal Caninin Kitteniä. Multicatin otto menee jo melkein ilman keskustelua (Fian kanssa keskustellaan kaikesta) ja kynnetkin on leikattu onnistuneesti :) Myöskin Ellen lisävarpaiden kynnet sai hienosti leikattua :)

Ralli on myöskin asunnossa välillä melko kova! Nyt kun Jättistä ei enää ole niin koko lauma rallaa ihan täydestä sydämestään! Siis 5 vauvaa ja 7 aikuista! Ihan mahdotonta menoa! :) (Ja niin ihanaa ;) ) Kaikki aikuiset leikittävät ja hoitavat pienokaisia. Unna ja Enni ryntäävät molemmat katsomaan mikä on vialla, jos leikkien lomassa kuuluu vähän isompi vinkaisu!

Enni ei ole vielä aloittanut uutta kiimaa. Näyttäisi pahasti, että tyttö on päättänyt olevansa raskaana, tai sitten Enni päätti saaneensa vauvoja heti kiiman jälkeen. Enni kurisee vauvoille, kutsuen pieniä luokseen ja pesee ja hoitaa! Päästää jopa pienet massukarvoilleen polkemaan, tätä ei tapahtunut silloinkaan kun vauvat olivat ihan pieniä... Enni myöskin syö hyvin, vaikka paino onkin vähän tippunut. Enni painaa nyt 4,8kg. Toisaalta hyvä, että kiima ei ole alkanut. Oskari sulhanen sai pahan pissitulehduksen ja kiteitä, joten toivottelemme täältä isipapalle paljon toipumisia! :)

Unna on palautunut vauvoista hienosti :) Paino on melkein entisensä, tyttö painaa nyt 4,7kg ja turkkikaan ei ihan kokonaan tippunut!

Olen myös saanut kuulumisia edellisten pentueiden vauvojen kodeilta :) Kaikilla on kaikki hienosti ja pienet ovat kasvaneet (no eihän ne enää niin pieniä ole). Kaikki ovat ihania omia itsejään :) Mummilta siis kaikille Nenukan vauvoille terveisiä ja paljon silityksiä ja suukkoja! :)

On meillä vielä yksi uutinen. Sijoitustyttöni Saaga on siirtynyt oman kotinsa omistukseen. Enni ja Saaga alkavat molemmat olla siinä iässä, että ensimmäinen pentue olisi tehtävä ja en Saagaa voi siis ottaa meille synnyttämään. Kaikista yrityksistä huolimatta Saagaa ei ole vielä saatu kantavaksi ja pitenevät illat, kaksi pentuetta samaan aikaan. Kun siihen vielä lisätään pitkä työpäivä niin kaiken keskellä en olisi pystynyt keskittymään tarvittavalla tavalla Saagan vauvoihin.

Niinpä Saaga on siirtynyt Arjan omistukseen ja Saaga tulee saamaan yhdet vauvat Arjan omalla kasvattajanimellä - Haaveeni. Yhteistyö ei tähän toki lopu ja tulen olemaan edelleen Saagan elämässä mukana (ja Arjan tukena missä Arja vaan tarvitsee), mutta näin on varmasti vauvojen ja Saagan kannalta parempi! :) Arjalle mahdottoman iso kiitos kaikesta ja täällä on sormet, sekä varpaat ristissä että saisimme pian Saagalle muutakin kuin mielikuvitusvauvoja massuun ;)

Lopuksi vielä kuva nyt jo ihan isoista vauvoista! Uudet kuvat myös kotisivuilla :)

Kuvassa vasemmalta oikealle: Elle, Tassu, Viiru, Fia ja Aatos

PS. Pikkupotilas on täysin toipunut tassuvammoistaan ja ralli on kahta kovempi! :)