5 pentueemme näki päivänvalon sunnuntaina illalla 3.7.2016. Löydän itseni taas istumasta pentupesän, tai oikeastaan vauvat eivät ole edes pesässä - siitä lisää hetken päästä, ääreltä ja ihmettelemästä syntymän ihmettä!
Pentueen emo Iina on oma kasvattini ja olen melkein 2,5-vuotta sitten ottanut Iinan vastaan tähän maailmaan, ruokkinut, pitänyt hyvänä ja yrittänyt ohjata elämän polulla. Niin kun nyt vaan kissalasta voi ohjata - ei paljoakaan! Nyt Iinasta tuli itsestään emo. Ihan sama luottamus Iinalla oli synnytyshetkellä ja sen jälkeenkin kun emollaan Unnalla, mutta jotain on silti erilailla. Onko se se, että itse olen taas 2,5-vuotta vanhempi ja "viisaampi", vaiko kenties se että meillä on Iinan kanssa katkeamaton side siitä ensimmäisestä hengenvedosta tähän hetkeen kun Iinan omat vauvat syntyivät maailmaan? En osaa sanoa, mutta kaunista tämä jälleen kerran on.
Itse synnytys käynnistyi siis sunnuntaina alku-illasta vuorokaudella 63, joka on siis 3 päivää aiemmin kun Unna aina synnytti. Osasin oikeastaan odottaa, että vauvat tulevat aiemmin. Iinalla oli samalla tavalla esisupistuksia, kun emollaan Unnalla jo 2vrk aiemmin. Iina vaan ei ollut niin paniikissa ja kivulias kuin Unna. Sunnuntaina aamupäivällä Iina jäi jo pentuhuoneena toimivaan työhuoneeseen - jotenkin tiesin, että synnytämme sinä iltana.
Iina ja 3 vrk ikäiset vauvat
Itse synnytys meni melko hyvin. Ainut ongelma oli, että suurempi 120g painoinen poika tuli ensin ja tietysti jalat edellä. Sitä ponnistelimme melko pitkään ulos ja pelkäsin jo, että Iinalta loppuu voimat. Hienosti tyttö kuitenkin tukeutui minuun ja varmasti kivuliaidenkin supistusten lomassa suostui juomaan emonmaidonvastiketta, josta emokin saa nopeasti lisäenergiaa. Seuraavaa vauvaa emme sitten joutuneetkaan odottamaan kun reilu puoli tuntia - tyttönen olisi myös tullut helpommin pää edellä, mutta miksi tehdä mitään helposti?
3 vrk ikäinen poitsu "Niro"
Vauvat olivat syntyessään kivan painoisia, poika painoi 120g ja tyttö 114g. Onneksi synnytys alkoi jo niin ajoissa, pari päivää suurempaa poikaa emme olisi pakosti saaneet enää puserretuksi ulos normaalia reittiä. Molemmat vauvat ovat väriltään ruskeatäplikkäitä. Poika kylmempi ruskea ja tyttö kauniin lämmin oranssinruskea.Vauvoja todella tuli vain 2, oikeastaan se lukumäärä mitä olin odotellutkin jo hetken aikaa ja toivonut!
3 vrk ikäinen tyttö "Aamu"
No sitten synnytyksen jälkeen seuraavat pari vrk Iina päättikin sitten aiheuttaa mammalle melkoisia sydämentykytyksiä! Iinalla oli todella kovat jälkisupistukset ja neidon mielestä oikein mikään paikka ei ollut hyvä vauvoille! Parasta olisi ollut, kun koko pesue olisi saanut olla minun peittoni alla. Sen verran tomerasti Iina kantoi vauvat sinne, kun yritin nukkua Iinaa rauhoittaakseni työhuoneessa. Ihana ajatus, mutta ei todellakaan turvallinen. Lopulta Iina löysi sopivat paikan pentupesän vierestä, patterin edestä lattialta. Siinä on sopivan suojaisa soppi neidolle. Onneksi tyttö sentään hyväksyi alle paksun alusen ja peiton, että vauvoilla on lämmin olla.
Lisäksi Iinalta tuli alussa ihan liikaa maitoa! Maito laskeutui jo melkein viikko ennen synnytystä ja vaikka minä odotin pientä pentuetta niin Iinan maitovarat eivät todellakaan olleet sille suunniteltuja! Onneksi Iina antoi ja tisuja sai melko helposti lypsettyä. Vähän kovettuneet maitolaatat saatiin liikkeelle ja vältimme ainakin toistaiseksi nisätulehduksen.
No seuraava ongelma tulikin sitten siitä, että ensinnäkin aluksi vauvat kelpuuttivat vain yhden tisun! (sekin on normaalia, jotkut vauvat ovat hyvin uskollisia valitsemalleen nisälle). Onneksi poika sitten suostui vaihtamaan viereiseen. Siellä masun alla kuitenkin on 8 toimivaa nisää! Ei ihan yhden varaan tarvitsisi laskea. Voimakkaat lähes 2vrk kestäneet jälkisupistukset kuitenkin lopettivat melkein kokonaan maidon tulon. Iinaa kun supisti heti, kun pieni nappasi nisästä kiinni. Sekin teki mamista entistä levottomamman!
Joten pieni konsultaatio eläinlääkäriin ja varovasti pieni annos Primperaania Iinalle illalla ja tänä aamuna, nyt tilanne näyttäisi normalisoituneen. Lääkkeestä ei ole vauvoille mitään haittaa ja emollekin se korkeintaan aiheuttaa masun löystymistä. Iinalla ei todellakaan mennyt synnytyksen jälkeen maha sekaisin, joten vaaraa ei ollut. Jälkisupistukset ovat vihdoin loppuneet ja Iina on rauhoittunut onnelliseen äitiyteen. Vaistot ovat kohdallaan, hienosti tyttö on alusta asti huolehtinut vauvoista, pissittänyt ja hoitanut - vaikka se hämmentävää onkin ollut!
Kaiken keskellä olen siis eilisestä alkaen vähän lisäruokkinut vauvoja, molemmat imevät nätisti itse ruiskusta, ja painot ovat vihdoin menossa tasaisesti ylöspäin!
3 vrk ikäiset vauvat tisulla
Innokas vara-emomme Enni on todella hämmentynyt siitä, että Iina on vauvojen emo! Enni tahtoo huoneeseen, mutta seuraa kiltisti vähän etäämmältä mitä siellä pentukasassa tapahtuu! Iina ei ole Ennistä moksiskaan, onhan Enni kasvattanut Iinankin! Kyllä Enni saisi Iinaakin auttaa. Kaikki aikanaan - Enni saa tulla huoneeseen kun niin tahtoo ja saa hoitaa jos niin päättää tehdä!
Minä jatkan pentujen vierellä ihmettelyä ja uuden elämän ihmeen opettelua! Kotisivut on päivitetty tänään ja vauvoilla on jo omat nimet. Tällä kertaa nimiteemana on Liljat (eli ne kukat). Poika saa aikanaan viralliseksi nimekseen Night Flyer ja neito Blushing Angel. Pentujen tila on alustavasti varattu ja mikäli kaikki menee hyvin saattaapi olla, että kodit on löytyneet.
