Kesä on jo ihan nurkan takana :)

Niin se aika vierähtää, vasta oli Joulu ja nyt ollaan ohi Pääsiäisen. Lomallakin ehdittiin käydä Teneriffalla viikon reissulla! Vappu ja sen myötä kesä kolkuttaa ovelle :)

Kaikki vauvat ovat kotiutuneet oikein hyvin omiin koteihinsa ja kasvaneet toki kovasti! :) Helmi rallattelee Saagan ja Arjan iloksi ja myös juttelee - Aamuyöllä viiden aikaan, joka ikinen yö! Perinyt siis sekä emonsa Unnan, että isänsä Hemmon puheliaisuuden! Karkki-tyttö, joka muutti Merjan ja Mikon & poikien luokse Ouluun yllätti meidän kaikki aloittamalla ensimmäisen juoksunsa viikkoa vaille 5kk ikäisenä... Ehkä sen ihan näin aikaisin ei olisi vielä tarvinnut tulla. Varsinkinkaan kun toivottavasti tuleva poikaystävä on vielä vasta ajatuksen asteella...

No on niitä yllätyksiä kotonakin! Meidän Unna, joka siis juoksee ehkä kerran 11kk on nyt jo juossut kahdesti 4viikon sisään... Varmasti siksi, että tarkoitus olisi Unnan kanssa mennä kuun viimeinen päivä tapaamaan Lambergin Seppoa. Tietysti tarkistamaan sydämen tilanne ja muutenkin vähän testeille ja sitten seuraavasta kiimasta olisi tarkoitus lähteä komeaa Oskaria treffailemaan! No minun tuurillani sitä seuraavaa sitten odotellaan se 11kk ;) Samalla reissulla myös meidän Enni (vauva) lähtee siitostesteille ja toukokuun lopulla sijoituspoikani Piko (myös Ronttina tunnettu) tulee Tampereen näyttelystä kosioretkelle Enniä tapaamaan. Miten tämä aika on mennyt näin nopeasti? Vastahan Enni ja muut Pionit syntyivät ja kesäkuussa tulee kaksi vuotta mittariin!

Saaga sen sijaan antaa meidän odottaa vauvojaan. Edellinen yritys komean Manu-herran kanssa ei tuottanut tulosta, joten paraikaa on uusintayritys käynnissä! Ja kun olin niin suunnitellut, että tytöt saavat kaikki vauvansa ihan eri aikaan. Mutta ei nämä kasvatusjutut mene kai aina ihan omien suunnitelmien mukaan, pitää hyväksyä että luonto päättää aikataulut :) Ei voi kun kiittää Saagan omaa ihmistä Arjaa kärsivällisyydestä tytön kanssa!

Oikein paljon terveisiä kaikille vauvoille ja vauvojen perheille! :) Kaihoisasti muistelen täällä pienten tassujen töminää. Toisaalta meidän isot omat karvakakarat selvästi nauttivat keväästä ja rauhasta! Enni on taas äiskän vauva (ja vihaa kaikkia muita ihmisiä) ja kehrää sekä pussailee. Nepo ja Nukis änkevät molemmat aamuyöstä peiton alle kainaloon, Nuppu on alkanut iltaisin eksyä syliin kehräämään, Kassu on ihan yhtä hölmö (ja ihana) kuin ennenkin. Nejo on alkanut taasen änkeytyä syliin aina kun vaan alas istuu, Unna on hellyydenkipeä ja leikkii kuin nuori tytönhupakko (tyttöhän on vasta kolme-vuotias) ja Jättis on ihan yhtä hukassa kuin aina ennenkin. On muuten hellyttävää seurata kuinka kissa vanhenee. Ensin Jättiksellä alkoi dementia ja poika oli vähän väliä hukassa. Sen jälkeen Jättis kuuroutui ja nyt kun ollaan hukassa niin ollaan hukassa melko kovaäänisesti! Toisaalta Jättis löytää ruokakupin, vessan ja tunnistaa meidän oman porukan. Vieraita (siis tutumpiakin) Jättis ei ihan aina enää tunnista, mutta kovin on poika silti onnellinen :) Leikkii ja tulee joka yö ihmis-iskän kainaloon nukkumaan :) Joten kovin huolissamme emme meidän vanhuksesta vielä ole, vaikka tietysti tilannetta seurataankin.

Sitten viimeiseksi vielä lupasin kysellä kotia kahdelle kauniille maatiaistytölle! Eli kaksi n. vuoden ikäistä tyttökisua Cindy ja Mustikka etsivät uutta kotia puhjenneet allergian vuoksi. Cindy on ruskeatiikeri ja Mustikka on melkein musta (valkealla medaljongilla). En ole itse tyttöjä tavannut, mutta ovat kuulemma erittäin sosiaalisia ja ihania neitokaisia. Leikattu tyttöjä ei ole vielä, joten se pitäisi sitten hoitaa alta pois. Sisäkissoiksi tyttöjen pitäisi päästä ehdottomasti! Tytöt asuvat nyt Helsingissä ja etsivät siis yhdessä omaa kotia. Eli siis kaikki korvat hörölle ja mikäli tunnet jonkun joka olisi elämäänsä sulostuttajaa, tai siis kahta, niin yhteyttä näihin ihanuuksiin saa minun kauttani! Myöskin kuvia neideistä löytyy :)

Aurinkoista kevään jatkoa ja toivottavasti voimme pian kertoa vauva-uutisia! :)