Mornee Naavanenä "Nepo" 9-vuotta 27.01.2013

Meillä on tänään vietetty syntymäpäiväjuhlia :) Meidän Nepo, eli Mornee Naavanenä, täytti tänään jo 9-vuotta! Mihin kummaan aika katoaa? Vasta muistan, kun Nepon pentue syntyi ja jo ensimmäisistä kuvista rakastuin tähän meidän hurmaavaan herrasmieheen. Silti kesti 9-viikkoa, ennen kun menin poikaa katsomaan. Olisin varmasti katunut, jos en olisi mennyt :) Se oli rakkautta ensimmäisellä silmäyksellä!

Nepo on vanhentunut arvokkaasti. Silloin nuorena poika vanheni todella nopeasti ja oli "valmiin" näköinen jo vajaa vuoden ikäisenä. Sitten aika tuntuu pysähtyneen. Toki Nepokin kehittyi kovasti 6 ikävuoteen saakka, mutta se oli lähinnä hienosäätöä sinne tänne. Edelleen Nepo on komea, älykäs (ehkä älykkäin koskaan tuntemani kissa) ja kertakaikkisen rakastettava! Huiskaleluja kannetaan edelleen "äiskälle" ja niillä komennetaan leikkimään ihan entiseen tapaan. Nepo juoksuttaa myös nuorempiaan mielellään. Ainoastaan vanhenemisen huomaa siitä, että Nepo aamuöisin pujahtaa peittoni alle kainaloon nukkumaan ja iltaisin poika parkkeeraa syliini ilta-unille. 

Oikeastaan saan kiittää Nepoa kaikista norskeistamme. Ilman Nepoa ei olisi Nukista, Nejoa, Kassua, Unnaa tai edes Enniä. Ja monesta muustakin asiasta! Tovottavasti meillä on  vielä monta monituista vuotta meidän suurensuuren kissapersoonan Nepon kanssa!

Kiitos vielä tuhannesti Hannalle ja Mikolle Neposta! Ja terveisiä ja onnitteluita myös Nepon sisaruksille!

Hyvää syntymäpäivää rakas Neponi!

Vauva-uutisia meillä ei ole edelleenkään :) Unnan kanssa harkitsen vielä yhtä pentuetta, mutta se tapahtuu aikaisintaan ensi syksynä/ talvella. Ennillä oli tuossa juoksu ja meillä kävi komea ja ihanaluonteinen poikaystäväkin tyttöä tapaamassa, mutta tämä vierailu meni vielä ihan puhtaan tutustumisen piikkiin. Enni kun lopettaa juoksun tasan sillä sekunnilla, kun haistaa vieraan kissan. Ja sen jälkeen suusta tulee lähinnä painokelvotonta tekstiä pojalle... 3 päivän aikana päästiin kuitenkin jo 1m päähän haistelemaan, muuten Enni näytti pojalle mistä kuuluu ja kuka käskee! Ei puhettakaan, että siinä olisi tullut edes yllätyshyökkäyksiä... Noh, toivottavasti seuraavalla kerralla poika on jo tutumpi, mennään Ennin ehdoilla :)

Muutenkin meidän laumalle kuuluu nyt hyvää :) Kassulle tosin puhkesi joulun alla todella paha akne, jonka syyksi varmistui meidän syöttämä kuivaruoka. Ilmeisesti Kassu on yliherkkä merilevälle... Siihen olemme syöneet pidemmän antibiottikuurin (syvä ihotulehdus) ja nyt (koputetaan puuta) leuka on normaali ja enää vajaa viikko vielä "suojakuuria" jäljellä. Ettei varmastikaan jää mitään tulehduksia leukaan. Mutta nyt siis kaikki on taas kuten kuuluukin, elämä on ihanan "tasaista ja tylsää" ;)

Päivätkin pikkuhiljaa pitenevät ja pian pääsee nauttimaan kevättalven aurinkoisista talvipäivistä! :)