Luontoäiti päätti, että Enniä ei ole tarkoitettu emoksi omille vauvoille. Enni ei ole sitten viime tammikuun ollut kiimassa kuin kerran ja sekin kiima kesti tasan 1 päivän. Ennillähän loppui kiima kuin seinään tammikuussa kun poika tuotiin ovesta sisään ja sille tielle sitten jäätiin. Aikaa kului ja Enni on nyt jo 3,5-vuotias. Joten Enni steriloitiin viime perjantaina. Tämä päätös on kypsynyt jo pitkään ja tosiasiassa täytyy myöntää, että jotenkin siltä on aina tuntunut että Enni ei ehkä omia vauvoja saa. Ja oli siinä aika monta muutakin tekijää, kuten Ennin siskon Saagan raskauden ja pentujen komplikaatiot. Enni on meidän vauvamme, emme tahdo ottaa mitään riskejä tytön kanssa :) Joten Enni päätyi viettämään onnellista kastraattielämää!
Itse sterilisaatio sujui hyvin, mutta kohdun todettiin olevan poikkeavan lyhyt ja paksu. Luultavasti tämä aiheutti Ennin häiriöt kiimojen kanssa. Kun palasimme kotiin eläinlääkäristä Enni nukkui mahani ja rintani päällä reporankana 1,5-tuntia. Sen jälkeen iski nälkä ja yöllä olisi jo rallatuttanut. Ainakin heräsin useaan otteeseen siihen, kun tyttö kävi härppimässä "äiskän" käsiä ja jalkoja ja tuomassa leluja... Enni on antanut haavan olla ihan rauhassa, emmekä ole tarvinneet kauluria tai sukkapukuja. Ensimmäisen vuorokauden haavan päällä oli haavataitos. Silloin Enni (selvittyään pahimmasta tokkurasta) pääsi pesemään ympäröivät karvat ja kun taitos otettiin pois niin haava ei ole sitten enää kiinnostanut! Olen kyllä niin ylpeä meidän neidosta miten kivuttomasti tämä on hoitunut!
Ennin kanssa ei tulla myöskään edelleenkään käymään näyttelyissä, koska neito ei niistä pidä. Enni saa viettää mukavan kastraattielämän hoidellen Unnan ja toivottavasti tulevan pikkusiskonsa vauvoja välillä ja oikeutetusti meidän lauman prinsessana "The Wauvana" :)
Sitten niihin muihin uutisiin. Unna aloitti kiiman kesätauon jälkeen syyskuun alussa. Silloin jo tilailin Merjalta, että jos vain jotain kyytiä Oulusta kohti Riihimäkeä järjestyy niin ottaisimme mielellämme sijoituspoikamme Rontin kyläilemään. Unna oli todella hyvässä kunnossa ja kesällä rokotuskäynnillä lääkärin kanssa juteltuamme uskaltauduin tytöllä vielä yhdet vauvat tekemään :) Lokakuun alussa Unna sitten näytti merkkejä siitä, että uusi kiima olisi tulossa ja sopivasti saimme Rontin meille kyläilemään. Unna ja Rontti viettivät lemmekkäitä hetkiä (tosin aluksi olimme varmoja, että Rontti ei pääse lähellekään tuota raivotarta) ja nyt voimme iloisesti kertoa, että meille on tulossa vauvoja Joulukuun toisella viikolla!
Päivitän suunnitelman kotisivuille viikonlopun aikana. Rontti, eli Elrond Sirkad*PL on sinitäplikäs pian 3-vuotias herrasmies. Rontti on todella kookas (8kg) olematta kuitenkaan lihava. Korkea ja pitkäkroppainen, häntäkin on pitkä ja korvat suuret! Korvien päissä on upeat tupsut :) Luonteeltaan Rontti on hyrisevä herrasmies! Rontti ja Unna täydentävät toisiaan mukavasti ja molemmat vanhemmat on testattu GSD IV N/N, Felv & Fiv negatiivisiksi ja ultrattu HCM:n varalta. Kummallakaan ei merkkejä muutoksista.
Joten meillä on taasen vilkas talvi edessä hoidellen Unnan vauvoja :) Nyt on 3-viikkoa täynnä astutuksesta ja painoa on taasen kertynyt reilu 300g. Unski ei muutenkaan ollut mitenkään kovin hoikassa kunnossa ja ihan näillä hetkillä menee 5kg yli. Toivottavasti Unna on kuitenkin vaan päättänyt syödä nälkäänsä, emmekä odota mitään jättipentuetta. Rouvasta kun ei koskaan tiedä ;)
Peikon (Ikar Dumny Kot*PL) kanssa kävimme pari viikkoa sitten Kirkkonummella näyttelyssä ja poika oli hienosti Ex1, VP tot. Seuraavan kerran menemme Turkuun Turokin näyttelyyn katsomaan miten poika käyttäytyy.
Muutenkin meidän laumalle kuuluu hyvää (tässä koputetaan puuta) ja pojat intoutuvat välillä hurjiin painileikkeihin. Välillä taasen löhötään aivan reporankoina, kuka missäkin :)
Lopuksi vielä hieman huonolaatuinen kännykkäräpsäisy meidän lemmenparista. Silloin kun oli oikea kamera kylpyhuoneessa mukana niin ei voitu olla ei sitten yhtään lähekkäin! ;)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti