Unnan tämä raskaus on edellisistä siinä erilainen, että tytön paino oli astutushetkellä puoli kiloa korkeampi, kun edellisissä raskauksissa! Joten vertailu edellisiin on siinä mielessä hankalaa. Lähinnä se tarkoittaa sitä, että Unna ei niinä ensimmäisinä 4-viikkona kerännyt juuri itseensä painoa, kun edellisillä kerroilla siinä alussa tyttö on selkeästi ensin pulskistunut. Paino on nyt noussut n. 1,3kg, joka on vähemmän kun edellisissä raskauksissa tässä hetkessä. Toisaalta kokonaispaino on sama, kun edellisissä seitsikoissa tällä hetkellä (lähes 6kg). Massun ympärys on lähes 54cm, joka taasen sitten noudattaa kyllä Unskin 7-pennun pentueiden mahanympärystä. Joten ota tytöstä nyt sitten selvää!
Itse odotan +-5 vauvaa. Massu on tutusti toispuoleinen ja minun mielestäni maha on pieni ja sievä, mutta tuo mies on sitä mieltä että tyttö on taas about valaan kokoinen... Maha on kyllä selvästi eri mallinen kun edellisissä raskauksissa. Se ei ole ihan niin "korkea" kyljistä, vaan tasaisesti pyöreä. Tietysti tämä on jo 4 pentue, joten maha kasvaa jo eri tavalla kun on jo valmiiksi edellisistä raskauksista muotoutunut. No enää pari viikkoa ja sitten tiedän mitä tuolta mahasta purkautuu. Toivottavasti kissavauvoja kuitenkin! ;)
Unna on noudattanut muuten tuttua raskauksien mielialavaihtelua. Ensimmäiset 4-viikkoa oli vähän huono olo ja se ärsytti ja väsytti. Nälkäkin oli kuitenkin. Sen jälkeen tuli vaihe kun kaikkien piti pitää tyttöä hyvänä ja tuossa pari viikkoa sitten sitten taas tuli esiin "psyko bitch" joka sihisee vähän kaikille ja murisee ruokakupilla. Yöt Unna tahtoo taas viettää kylppärissä, mikä toisaalta on hyvä, koska ainakin pystyn laittamaan tytölle paremmin "paksukaisille" sopivaa ruokaa. Kun kello illalla tulee kymmenen niin tyttö kävelee kovasti mäkättäen kylppäriin ja sitten pitää saada hellyyttä ja paljon ruokaa! Aamulla töihin lähtiessäni kylppäristä tulee sitten tyytyväinen mamma, jolla on massu täynnä ja rauhallisempi mieli...
Tässä ihan parin päivän aikana massuasukit ovat alkaneet jo enemmän jytäämään. Ensimmäiset potkutkin on tuntuneet ihmismummin kättä vasten. Se taasen tekee sen, että Unna alkaa viettää enemmän aikaa sylissä tai makoillen mahdollisimman viileällä alustalla. Korvat on taaksepäin ja häntä vispaa, kun vauvat oikein jytää. Myös sihinä muita kohtaan rauhoittuu ja Unna siirtyy viimeisen parin viikon seesteiseen raskausaikaan. Siis toisin sanoen missään asennossa ei ole hyvä olla ja nälkäkin on ihan koko ajan!
On meillä tapahtunut sitten tässä muutakin! Ennin haava on parantunut hienosti sterilaatiosta, mutta n. viikko sitten tyttö alkoi olemaan levoton ja etsimään selvästi jotain. Huutelu oli paljon samanlaista, kun se on ollut Unnan vauvojen aikana. Sitten viime viikon puolivälissä yhtäkkiä tytön tisut alkoivat olemaan oudon painavat. Torstaina aamulla meillä oli sitten hieman kuumeinen neito, jonka tisut alkoivat laatottua ja tiemme vei kohti eläinlääkäriä. Minullehan siis ei toki tarvitse kertoa, että meillä on erityislaatuinen kilpparineiti, mutta ei ehkä ihan näin erityislaatuinen tarvitsisi olla!
Uskomatonta, mutta totta! Meidän 3,5-vuotias 3-viikkoa sitten streriloitu neito, joka ei koskaan saanut vauvoja ja juoksuissakin oli mahdottomia taukoja. Meidän neiti otti sitten ja kehitti itselleen niin pahan valeraskauden, että tyttösellä on maitorauhastulehdus! Eli nisätulehduksenakin paremmin tunnettu! Tietysti ehdin pelätä pahinta, sillä nisäkasvaimet voi tuntua myös samalta. Niistä kuitenkin otettiin ohutneulanäyte ja ei mitään merkkejä pahalaatuisesta kasvaimesta tai solukosta. Enni sai 2-viikon antibioottikuurin, tai oikeistaan 2-viikkoa vaikuttavan antibiootin nahan alle. Tytön massu kun ei kestä antibiootteja ja suun kautta otettuna ne aiheuttavat pahaa oksentelua.
Viikonlopun jälkeen tisut on vähitellen pehmenneet ja kuume laski jo seuraavana päivänä antibiootin annosta. Maha on vähän sekaisin, mutta se varmasti rauhoittuu maitohappobakteerin avulla :) Pääasia, että selvitään säikähdyksellä! Niin ja toivomme, ettei tämä uusiudu kun Unskin vauvat syntyvät. Mikäli niin tapahtuu niin sitten tyttö saa lääkettä, joka lopettaa valeraskauden. Joten kaikki peukut ja varpaat (tietysti myös hännät) pystyyn, että pääsimme näin "vähällä" Ennin kanssa. Nepon jälkeen kun täällä on yksi uneton "ihmis-mamma", joka on ehkä liiankin huolissaan kaikesta! Niin ja siksikin uneton, että Enni herättää minut n. 4-kertaa yössä kun silloin juuri on se kaikista suurin rakkaus maailmassa!
Vielä lopuksi pari kuvaa mamman pikkumassusta. Erinäisiä mielipiteitä sen pienuudesta on esitetty, esimerkiksi pentujen iskän Rontin toinen omistaja, ystäväni Merja, oli mahan nähtyään sitä mieltä, että se on "VALTAVA". Saa nähdä :) Seuraavan kerran uutisia, kun vauvat on maailmassa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti