Kuulumisia pentupesän ääreltä!

Niin se aika kulkee nopeasti! Vauvoilla on ikää jo 1,5vk! Silmät alkaa avautumaan. Ladyllä ja kilpsutytöllä eli Taralla on silmät jo kokonaan auki. Meidän poitsu on saanut silmät jo puoliväliin asti auki ja Elle raottelee silmiään pikkuhiljaa. Ainoastaan Pimu on päättänyt pitää silmänsä visusti kiinni. Maitobaarilla ei silmiä kuulemma tarvitse ;)

Painot nousee hyvää tahtia. Ladyllä painonnousu hidastui pariksi päiväksi silmien avaamisen jälkeen, mutta nyt otetaan taas kovaa vauhtia kiinni :) 300g menee rikki jollei tänään illalla niin viimeistään huomenna aamulla ainakin Sunnyllä (Myös poitsuna ja Arskana tunnettu) ja ehkä myös kilpsulla (eli Tara)

Kun pieniä punnitsee tai muuten käsittelee niin entisen hätääntyneen "miu, minne jouduin, missä on tissi" sijasta minua katselee kaksi tähtisilmää. Eihän nuo kai kovin pitkälle vielä näe, mutta jotain varjon ja valon leikkiä kuitenkin.

2-viikkoiskuvia siis tulee, mutta rajoitetusti. Salamalla kun en nyt tahdo pieniä häikäistä vaan kuvat otetaan ihan ilman salamaa. Sepä vasta mukavaa onkin kun päät kääntyy nopeammin kun ehdit kissaa sanoa!

Joten pentuhuoneessa kaikki hyvin :) Aivan ihania pieniä ja Unnaa parempaa emoa ei vaan voisi toivoa! Toivottavasti Unna periyttää tyttärilleen tätä mahtavaa luonnetta ja emon lahjoja :)

Oikeastaan ihmettelen ainoastaan sitä, että Unna on niin mahdottoman hyvässä kunnossa vieläkin synnytyksen jälkeen. Tyttö saa jopa vähän painoa lisää... Turkkikaan ei ole vielä ihan niin massiivisesti tipahtanut! Ja tässä kohtaa koputetaan puuta. Eiköhän tyttö vielä ehdi muuttua ennen kuin meille ensimmäiset pennunkatsojat tulevat pentujen täytettyä 4 viikkoa...

Tänään saimme sitten myös vieraita Oulusta saakka. Enni on vähän kiikun kaakun sen kanssa, että aloittaako kiiman vaiko ei. Sattui niin sopivasti, että tästä juuri meni kyyti kohti Helsinkiä ja ensi viikolla takaisinpäin (Kiitos taas tuhannesti Riikka & perhe) joten Rontti-poika tuli kyläilemään ja katsellaan josko Enni sitten vaikka tästä todella innostuisi :) Kaikki sormet, varpaat ja hännät saa pitää ristissä!

Pahin shokki, jonka Jättiksen äkillinen kuolema aiheutti, alkaa olla ohi ja taas jaksaa hymyillä :) Ikävä on ikuinen ja välillä aina tulee jotain pientä, joka muistuttaa pojasta, mutta onnelliset muistot alkaa vallata alaa. Jättiksellä oli kuitenkin hyvä ja pitkä elämä!

Lopuksi kesäinen Rontti (6,6kg laiheliini) ja vähän hämärä kuva vauvoista :) Huomatkaa kilpsun tähtisilmät ;)