Railakasta Joulua!

6-viikkoa on ylitetty! Painot nousevat, koordinaatiokyky karttuu ja lähes joka kerta kun avaan huoneen verkko-oven ovat vauvat vastassa ja tekevät yllätyshyökkäyksiä. Pisimmältä yksi on löytynyt nyt toiselta puolelta asuntoamme, makuuhuoneesta...

Isot kissat ovat varmasti verkko-oven vuoksi jo tottuneet ajatuksiin vauvoista ja tyytyvät lähennä kai toteamaan. "jaaha tuossa ne taas vilpottaa, piiiiitkät 7 viikkoa edessä" ja huokaavat syvään. Enni-sisko on jo alkanut leikittämään vauvoja ja juoksevatkin hippaa pentuhuoneessa ja vähän tassutellaankin. Ilman kynsiä toki ja Enni on osoittautunut kelpo isosiskoksi. Vähän pitää pestäkin pieniä välillä :)

Ihan vailla huoltakaan ei tässä olla menty. Toissa-aamuna Unna oksensi erittäin rajusti ja oli ihan naatti. Annoin tytölle nestettä ja seurailin tilannetta ja onneksi se meni pian ohi. Tietysti sitä toivoi oksentelun johtuvan karvapallosta tms. Mutta oli se sittenkin jokin pieni pöpö. Eilen sitten pienet olivat vähän naatteja ja ruoka ei oikein maistunut. Pari pientä vähän oksensivatkin. Eläinlääkärin hyvillä neuvoilla (ja kiitos Laura rohkaisusta) kuitenkin pärjäsimme ihan kotihoidolla ja huono-olo oli parissa tunnissa ohi ja ruokakin taas maistui!

No yritin sitten tässä aamupäivästä tietysti saada vauvoista ihanaa Jouluisaa kuvaa blogiin hyvän Joulun tervehdykseksi, mutta eihän siitä mitään tullut! Vauhti on aivan liian kova!

Joten vähän vauhdikkaamman kuvan myötä Rauhallista Joulua kaikille täältä ei niin rauhallisesta Nenukan kissalasta! ;) Ja myös siskosrakkautta by. Enni ja Karkki <3

PS. kuvapäivitykset vauvoista huomenna aamupäivällä

5 viikkoa - ja kaikki esteet ylitetty!

Näin joulun aikaan tuntuu, että aika loppuu kesken! Sitä tahtoisi viettää vauvojen ja omien isojen kissojen kanssa kaiken ylimääräisen ajan ja tuntuu, että tämä blogikin jää vähän vähemmälle. 

Vähän vauvojen kuulumisia kuitenkin!

5 viikkoa ylitettiin viime torstaina. Vähän sitä ennen ylitettiin jo kaikki aidat ja pienet valtasivat koko pentuhuoneen! Yksi aamu kun tulin tuomaan ruokia oli kaikki pennut pesän aitojen ulkopuolella, joten mitä niitä aitoja sitten turhaan enää pitämään! 

Vessassa osataan käydä hienosti jo. Niin omassa, kuin isojen kissojenkin vessassa! Ruokiakin on vähitellen kokeiltu vähän muutakin, kuin ihan pelkää kananjauhelihaa. Possunjauheliha kermaviilillä on varsinkin pienten herkkua! Myöskin vauvakissojen kuivaruoka maistuu pienille hyvin!

Nyt jo juostaan, kiivetään ja vähän hypitäänkin! Viikon verran on huoneen oven korvannut verkko-ovi ja pikkuhiljaa meidän Rinsessa Enni on myös uskaltautunut pentuhuoneeseen pieniä katsomaan. Ennikin on vielä niin nuori, että on kiva seurata sitä painia ja leikkiä ja pikkuisen ehkä tekisi itsekin mieli mennä leikkiin mukaan! Nepo tietysti käy pieniä hoitamassa ja pesemässä. Välillä vähän intoudutaan leikkimäänkin, mutta sen toki estän vielä. 7kg vs. 700g ei ole ihan reilu vastapari.

Kaikenlaista elämää on taas opeteltu, pennunkatsojatkin on otettu kivasti vastaan ja pienen alkujännityksen jälkeen kaikki pienet on uskaltautuneet painileikkeihin vieraiden silmien alla! Ihan hirvittävän rohkeita ja ihmisläheisiä nämä vauvat ovat! Verkko-ovelle kipitetään hurjasti miukuen kun tulen töistä kotiin tai aamulla kun herään! Ehkä ensi viikolla käydään sitten jo tutustumassa vähän "isoon" maailmaan myös :) Tällä hetkellä pienet asettautuvat riviin ovelle ja selvästi juoni on se, että jos kaikki juoksee samaan aikaan niin kasvattaja-mamma ei ehdi saada jokaista kiinni! 

Lisäksi meillä on taas pienten kanssa ollut vähän keskustelua siitä saako mamman jalkoihin hyökätä, pohkeesta purra tai muuta mukavaa! No onneksi tässä on aikaa oppia pois pahoilta tavoilta ennen kuin lähdetään omiin koteihin!

Rekisteröintipaperitkin on lähteneet ja nyt sitten odotellaan, että saadaan ne viralliset keltaiset kirjat pienistä. Sitten meillä on ihan virallisestikin rekisteröityjä norjalaisia metsäkissoja!

Taika, Ressu, Karkki, Helmi ja Poju ovat löytäneet ihan omat kodit ja ihmiset. Milja on alustavasti varattu ja Miljaa  tullaan katsomaan Joulun aikaan. Sonja on vielä vailla sitä ihan omaa kotia. Vaikka ensisijaisesti nämä ihan lemmikeiksi ja rakastetuiksi perheenjäseniksi myydään niin Sonjan kanssa olisi pieni toive, että tyttöä tuotaisiin aina välillä näyttelyyn. 

5-viikkoiskuvat löytyy taas tutusti kotisivujen Pennut-osion kautta.

Jouluaattona tai joulupäivänä on pienistä luvassa uusia kuvia ja kuulumisia! Saa nähdä miten rauhallinen Joulu meille tulee tämän lauman kanssa! ;) 

Tämä Helmin ilme ehkä kertoo kaiken pienten Joulusuunnitelmista! Terveisiä vaan Saaga-siskolle ja Arja-mammalle... Täällä opetellaan kovasti kissamaisia taitoja, että Prinsessa pärjää Saaga-kuningattaren kanssa! ;)

4-viikkoa vauhtia ja vaalallisia tilanteita...

Viime torstaina vauvoille tuli 4-viikkoa elettyä elämää täyteen. Aika menee niin nopeasti!

Ihmis-mummin ylpeydeksi kaikki 7 osaavat jo hienosti syödä lautaselta kanajauheliha/emonmaidonvastikeseosta ja kaikki 7 osaavat myös hienosti käydä vessassa! :) Itsenäisyyspäivän aamuna löytyi laatikosta ensimmäiset pienet kokkareet :)

Painit alkavat pienillä olla välillä myös aika rajunkin näköisiä! Aina välillä vähän kiljahdellaan, kun kaveri puree liian lujaa. Jostain kumman syystä nämäkin pennut ovat päättäneet, että hampaita on myös kiva kokeilla mummiin. Varpaisiin, sormiin, käsivarteen, jalkoihin - oikeastaan ihan mistä nyt sattuu saamaan kiinni! No sitten mummikin kiljahtelee vuorostaan! Pienestä saakka on hyvä opetella, että niillä käsillä ja jaloilla ei saa leikkiä!

Kaikki pienet ovat myös todella sosiaalisia! Juoksevat heti pesän reunalle hurjasti miukuen kun huoneeseen tullaan. Sitten kaikkia pitää silittää ja kun menen pesään istumaan mummin syliin kiivetään oikein mielellään. On nämä taas vaan niin rakkaita <3

Huoneessa on myös alettu harrastamaan äkkinäisiä liikkeitä, outoja ääniä ja muuta mukavaa että pienet tottuisivat kaikenlaiseen menoon ja meininkiin! Vähän välillä pelottaa, mutta sitten jo rohkeasti tutustutaan vaikka imurinkammotukseen! Ihan vielä pienten maailma ei ole laajentunut koko huoneen kokoiseksi. Ensin on opittava tulemaan syömään kutsuttaessa ja oltava ihan varmoja, että se vessa löytyy kun sitä tarvitaan. Lisäksi vauvat ovat vielä vähän maistelleen tuota paakkuntumatonta hiekkaa, joten vielä en uskalla kokeilla onneani isojen kissojen hiekan kanssa.

Unna imettää vieläkin vauvojaan antaumuksella, kuitenkin niin että yhä useammin kun tulen huoneeseen Unna on jossain muualla makoilemassa kuin pesässä. Painot pienillä kuitenkin nousee vieläkin hyvää tahtia. Aina välillä jollain paino junnaa pari päivää ja nousee vain 5-10g päivässä, mutta sitten yhtäkkiä paino onkin noussut 40g vuorokaudessa. Isoin, eli Ressu, painaa jo 680g. Pienimmän, eli Miljan, ollessa 590g painoinen. Eli ihan kivat painot tämän ikäisille, varsinkin kun vasta opetellaan vähitellen kiinteälle ravinnolle :)

Viikonloppuna oli muutenkin paljon jänniä asioita pienille, kun ensimmäiset omat ihmiset kävivät omia vauvojaan katsomassa! Helmi on ollut varattu jo oikeastaan syntymähetkestä saakka, olemme vaan seuranneet miten tytön luonne kehittyy! Pitäähän Helmin pärjätä sijoitustytölleni Saagalle (eli siis talon valtiattarelle) ja vielä sen lisäksi kolmen paimenlinjaisen lapinkoiran kanssa! Helmi siis on Arjan oma, tällä kertaa tyttö ei mene sijoitukseen. Karkkiakin kävi hyvä ystäväni katsomassa ja taisi tyttö vielä tulevan mamman sydämen. Sitten vaan odotellaan mitä talon isännällä on asiaan sanomista ;) Myös Ressu löysi ihan oman ihmisensä ja Poju samaten. Milja on myös alustavasti varattu. Eli ainoastaan mustavalkea Taika ja ruskeatäplikäsvalkea Sonja ovat tällä hetkellä ihan vailla omia ihmisiä.

Molemmat tytöt ovat oikein kauniita ja reippaita norskin-alkuja! Sonjalle toivoisin ehkä löytäväni näyttelyistä kiinnostuneen kodin. Taikalla on aivan uskomattoman pitkät tupsut korvissaan! Oikeastaan kaikilla pienillä on hienot tupsut ja muutenkin ovat mahdottoman pörröisiä!  :)

Vauvojen 4-viikkoiskuvat taas tutusti kotisivujen Pennut-välilehden kautta.

3-viikkoa ja maailma avartuu!

Jo 3 viikkoa takana! :) Vauvat temmeltävät pesässä, pesevät toisiaan, itseään ja vähän Unna-mammaakin! Välillä tempaudutaan painileikkiin ja ehkä vähän yritettäisiin pesän seinillekin kiivetä, jos vaan tuo mamma antaisi! Unna on kyllä ihan uskomaton supermamma. En ole nyt 4 päivään joutunut antamaan lisämaitoa ollenkaan vaan kaikkien 7 painot nousee 15-25g vuorokaudessa pelkällä emonmaidolla!

Viime seitsikolle annoin jo tässä vaiheessa maisteltavaksi vähän kiinteää ruokaa, mutta nämä kömpivät tyytyväisenä Unnan massukarvoille ja välillä sieltä nousee pieni pää onnellisen näköisenä suupielet aivan maidossa! <3 Suurin, eli punainen poika Ressu meni tänään 500g yli ja pieninkin eli Milja on jo yli 400g. Muut sitten siltä väliltä.

Selkeästi tuo maidon runsas tulo vaikuttaa myös siihen miten nopeasti pienet lähtevät tutkimaan elinympäristöään. Pioni-pennut tutkivat innoissaan tässä vaiheessa jo pesän ulkopuolelle aidattua lisäaluetta, mutta ei nämä pienet. Mieluummin nukutaan kasassa pesässä ja temmelletään siellä! Motoriset taidot kuitenkin kehittyvät aivan samaa tahtia kuin edellisen pentueen kanssa, joten siitäkään ei voi olla kiinni. No pienten maailma on kuitenkin avartunut kaksinkertaiseksi, kun aitasin toissa päivänä pesän eteen pienille turvallisen alueen.

No onhan tässä aikaa vielä temmeltää, joten ei pesästä minnekään ole kiire! :)

Neljä vauvoista on nyt alustavasti varattuja. Molemmat kilpparitytöt Helmi ja Karkki sekä molemmat pojat Ressu ja Poju. Ruskeatäplikkäät tytöt Sonja ja Milja sekä mustavalkea Taika-tyttö etsivät vielä omia ihmisiään. Kaikki ovat kauniita pieniä Norskin alkuja. Viikon päästä ensimmäiset vieraat pääsevät omiaan katsomaan ja sitten tiedetään onko näille neljälle jo löytynyt se ihan oma koti ja omat ihmiset!

Isosisko Ennikin on käynyt huoneessa katsomassa, että mitä ihme ääniä ja hajuja täältä tuleekaan! Enni tosin totesi huoneeseen muuttaneen hirviöitä! Kun ne näyttää kissoilta ja kuulostaa kissoilta, mutta haisevat hassulta ja ovat rotan kokoisia! Ja niitä on vielä niin monta! Nehän valloittaa kohta koko maailman! (No Ennin mielestä on kyllä jo tarpeeksi kamalaa, jos ne valloittaa ihmis-äiskän sylin. Ennistä kun siinä on tilaa vain Ennille ja ehkä Nepolle, Nupulle ja Nukikselle. Ehkä...)

Sijoitustytölläni Saagalla on jännät paikat kotona, kun Saagan paras ystävä Niehku synnytti viime viikonvaihteessa 5 ihanaa pötkylää! :) Saaga on kissamaiseen tapaansa yrittänyt vähän vain kurkkia miten pääsisi livahtamaan Niehkua ja pieniä katsomaan! Saagan omasta blogista löytyy Saagan synnytysselostus ja Nereaneidon sivuilta löytyy enemmänkin kuvia pienistä koiravauvoista! Enni lähettää paljon terveisiä siskolle! Nyt Enni tietää miltä tuntuu, kun huoneessa on hirviöitä! Ei kai nämäkin valloita koko asuntoa niin kuin teillä ne pyörremyrskyn lailla etenevät viimeksi?

Uusia kuvia pienistä taas kotisivujen Pennut välilehdeltä.

Vielä lopuksi pari kuvaa. Unna-mamma ottaa rennosti ja lepää kun pennut kerrankin nukkuu ja toisessa meidän "kasa". Unna alkaa taas jäädä näkymättömiin pienten alta! :)

Pientä elämää jo 2-viikkoa ja myös näyttelykuulumisia

Ihan ensiksi tahdon onnitella Pioni-pentueen Velmua (Nenukan Raspberry Charm). Velmu valmistui tänään Turussa Premioriksi! :) Onnea Velmulle ja koko Velmun perheelle! Myös Ruusu-pentujen isä Hemmo (Mototassun Viehkeä Veijari) on tänään ollut näyttelyssä ja saanut sertinsä. Hienosti lisäksi poika sai tuomarin erikoismaininta ruusukkeen, jonka tuomari oli tuonut pojalle henkilökohtaisesti! Taisi poika viedä tuomarin sydämen ;) Onnea Mirjalle ja komealle Hemmolle!

Mukava olisi näyttelyssä käydä tuttuja katsomassa, mutta en tahdo tuoda kotiin mitään pöpöjä sieltä joten välistä jää!

Täällä kotona vauvat täytti torstaina 2 viikkoa! Silmät on avautuneet ja maailmaa katsellaan uteliain silmin. Kävelyharjoituksen on aloitettu, istumaan opittu ja omia sekä vähän kaverinkin tassuja pestään suurella uteliaisuudella! Unna-mamman masukarvoilta kuuluu tyytyväinen hurina, kun vauvat ovat tisulla.

Samalla tavalla kuin viime seitsikon kanssa ei maito ihan ole riittänyt enää kasvuun saakka, joten pienet ovat saaneet päivittäin vähän lisäruokaa. Tai siis kaikki muut paitsi Ressu-poika jonka paino menee ihan omilla käyrillään ilman mitään lisäruokia... Pikkuisen parilla pienellä simmut rähmi avautumisen jälkeen ja keskusteltuani eläinlääkärin kanssa päätettiin, että oli parempi aloittaa tipat näillä joilla silmät vaivasi. Nyt on silmät kirkkaat ja maailmakin on taas mukava paikka.

Unna on kyllä ollut aivan ihana huolehtiva emo. Tosin nyt jo päivittäin tyttö käy katselemassa tuolla oven toisella puolen kavereita ja Nepo vietää täällä pentuhuoneen puolella mielellään aikaa kun minäkin olen täällä. Ihanan rauhallisesti Nepo taas seuraa pienen matkan päästä pienten ja Unnan touhuja. Välillä Unna käy puskemassa Nepoa ja Nepo vähän pesee Unnaa. Pieniä on haisteltu valvotusti. Ilman valvontaa Nepo ei vielä huoneeseen saa toki jäädä! Meidän ihana laumanjohtaja :)

Kolme pienistä on alustavasti varattuja. Molemmat kilpparitytöt Helmi ja Karkki ja punainen Ressu-poika. Parin viikon päästä pieniä tullaan katsomaan ja sitten tietää onko näille kolmelle jo löytynyt omat kodit.

Kotisivujen pennut-välilehden kautta taas uusia kuvia. Lopuksi vielä meidän kasvava kasa! Pienet näyttää jo nyt niin isoilta :)

1 viikko ylitetty

Ensimmäinen viikko on takanapäin. Tai siis no pari päivää jo ylikin! Kaikki pienet ovat kasvaneet hurjasti. Toki painoa voisi olla enemmän, jos pieniä olisi taas vaan 4, mutta olen kyllä todella tyytyväinen pienten painonnousuun. Unna viettää pesässä aikaa tunnollisesti ja ruoka maistuu. Pienestäkin vinkaisusta mamma käy katsomassa ettei mikään vaan ole vikana! :)

Nämä ovat siitä jänniä pentuja, että kenelläkään ei oikein tunnu olevan sitä ihan "omaa" tisua. Usein pennut valitsevat sen oman nisänsä ja siitä syödään sitten sen jälkeen. Edellisessä pentueessammekin oli näin, mutta nämä ottavat ahnaasti sen mikä nenän eteen sattuu. Ehkä siksi painotkin nousevat hyvin samaa tahtia :) Pienin painaa tällä hetkellä 240g ja suurin 280g.

Silmät alkaa avautumaan ja puolet pienistä katselee jo maailmaa suurilla sinisillä silmillä :) Joten 1vko kuvat ovat aika pimeitä ja niitä ei ole montaa. Tähän aikaan vuodesta ei tuota luonnonvaloa ole kovin montaa tuntia päivässä ja se ei ole kovin kirkasta. Salamaa en käytä nyt ettei se käy juuri avautuviin herkkiin silmiin :) Kuvat kuitenkin on julkaistu kotisivuilla ja pennun kuvan näkee klikkaamalla pennun nimeä. "Työnimet" pennuilla myös on, mutta ne varmasti muuttuvat sitä mukaa kun vauvat löytävät omat ihmisensä :)

Unna on ollut heti synnytyksestä saakka oma ihana kehrääväinen huomionkipeä itsensä! Kovasti tytöllä on asiaa, kun pitkän työpäivän jälkeen tulen tänne vauvahuoneeseen viettämään rouvan kanssa aikaa ja katsomaan pieniä. Ja silittää ja pussailla pitää ihan kamalasti! Sitten rouva komentaa äiskän pesän viereen istumaan, kiepsahtaa pentujen viereen ja kun pienet mönkivät masukarvoissa Unna kehrää onnellisena ja äiskän pitää silittää mammaa! :)

Välillä mamma käy jaloittelemassa tuolla toisella puolen ovea ja siinähän on heti vastassa meidän muut kissat. Jos vähän näkisi kurkistaa, että mitä siellä hassun hajuisessa huoneessa oikein tapahtuu! Nepo on käynyt taas valvotusti vähän kurkistamassa. Nepon Unna ottaa hurjasti puskien vastaan huoneeseen ja odottaa sitten Nepolta hellää pesua :) Nepo tahtoisi hoitaa vauvoja, mutta en päästä poikaa pesän lähelle tai vauvoihin käsiksi. Kyllä niitä ehtii vielä hoitamaan! Nupun ja Ennin mielestä Unna taas on hurjan pelottavan hajuinen. Oikeastaan ihan vieras kissa ja Unnalle pitää sihistä ja ehkä vähän tassullakin kokeilla, että kukas tätö se taas olikaan! Molempia kuitenkin kiinnostaa ihan kamalasti mitä täällä työhuoneessa tapahtuu ja Enniä oikeastaan vähän harmittaakin, että äiskä katoaa oven taakse. Joten tyttö makoilee eteisen lattialla aivan litteänä ja tarkkailee oven alta pienestä raosta huoneen tapahtumia!

Mahtaa pienten äänet olla mielenkiintoisia, sillä pentupesään ei ovelta näe mitenkään. Muutenkin siinä on kangas edessä, että lämpö pysyy pesässä! :)

Lopuksi vielä tyytyväinen mamma pienten kanssa pesässä! Vauvat näyttää nyt jo niin kovin suurilta verrattuna syntymähetkeen! Kohta ei Unnaa taas näe enää pienten alta! :)

Vauvantuoksuisia terveisiä

Miten nopeasti sitä rakastuu ja kiintyykään näihin pieniin otuksiin? Tänään pienet vähän "läähättivät" ja heti lähti puhelua Unnan kasvattajalle, että onko siellä koskaan tapahtunut niin. Ei meillä edelliset vauvat läähättäneet mihinkään päin! No kyllähän sen toki toisaalta arvasi, että tämä on normaalia. Mutta entäs jos ei olisikaan ollut? Se olisi ollut kamalaa!

Vauvat ovat nyt 5 päivän ikäisiä ja ensimmäiset kehruut on kuuluneet pesästä jo pari päivää sitten. Taas löydän itseni stressaavan ja kiireisen työpäivän jälkeen istumasta pentupesän viereltä ja huomaan miten kaunista on katsella tätä elämän alkua! :) Kummasti huolet kaikkoaa ja sydämeen leviää leveä hymy!

Toki meidän "isot" kissatkin saavat ja ansaitsevat ihmis-äiskän huomiota. Nämä pienet kun vielä oikeastaan tarvitsevat eniten emoaan. Kasvattajan tehtävä tässä vaiheessa on pitää huoli siitä, että emo saa tarpeeksi ravintoa, vauvat kasvavat ja ovat pontevia. Sekä seurata muutenkin, että kaikki on hyvin.

Ihanan ihmisläheisiä ovat nämäkin Unnan pennut. Kun pienen nostaa syliinsä, tai laittaa käden pentupesään pienet pökkivät päätä kättä vasten ja nauttivat silityksistä selvästi. Mutta on silti ihana istua sohvalle ja nostaa jalat ylös, kun Nukis, Nepo tai Nejo (tai nykyään jopa Nuppu, poika alkaa tulla vanhaksi...) kiipeää syliin kehräämään ja nauttimaan silityksistä. Tai kun heti herättyäni Enni rakastaa hurjasti huristen ja toivottaa päivän alkaneeksi!

Unna on osoittautunut taas kerran huolehtivaksi ja rakastavaksi emoksi. Vauvojen painot on nousseet ripeämmin, kuin edellisen seitsikon ja Unna kehräilee tyytyväisenä pentupesällä kun vauvat taistelevat paikasta siinä parhaalla tisulla. Ihanaa, kun on emo jonka kanssa ei tarvitse huolehtia vauvoista. Tietysti Unna käy välillä jaloittelemassa tuolla oven toisella puolen ja katsastamassa paikat. Varsinkin Nepon huomio on Unnalle taas todella tärkeää. Onhan toki tärkeä asia, että lauman johtaja - Nepo - hyväksyy vauvat osaksi meidän laumaamme taas vähän päälle 3kk ajaksi.

Yksi tytöistä on tällä hetkellä alustavasti varattu ja seurailemme hetken miten tyttö kehittyy. Lisäksi punainen poika on katsastelun alla. Kaikki vauvat ovat kyllä nättejä pieniä norskinalkuja. Kiva nähdä miten kehittyvät!

1vk kuvat tulevat kotisivuille lauantaina. Töiden jälkeen on jo niin kovin pimeää, että otan mieluummin kuvat päiväsaikaan. Nimet on kuitenkin jo julkaistu. Nämä pennut on nimetty kauniiden ruusujen mukaan.

Voiko tästä näystä tulla muuta, kuin hyvä mieli?